Näin teemme!
Hankkeen ensimmäinen osio keskittyy perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistämiseen työkyvyn tuen tarpeessa olevien potilaiden osalta. Yhteistyötä kehitetään tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. Ensimmäinen vaihe kattaa neljä eri toimijaa: perusterveydenhuolto (Pihlajalinna), työterveyshuolto (Pihlajalinna), Lähi-TOIKE, ja muut hankepaikkakuntien työterveyspalveluiden tuottajat. Alla tarkempi kuvaus ensimmäisestä vaiheesta sekä eri toimijoille kohdistettavista kehittämistoimenpiteistä.
Perusterveydenhuolto
Ensimmäisen osion huomio kohdistuu erityisesti perusterveydenhuollon potilaisiin ja heidän saattamiseensa työkyvyn tuen palveluiden piiriin. Ratkaisevassa asemassa potilaan ohjaamisen kannalta on terveyskeskusten henkilökunta. Toimintamallien käyttöönotto sekä tekniset muutokset potilastietojärjestelmään tehdään heidän käyttökokemuksensa huomioiden. Perusterveydenhuollossa on kolme keskeistä kehitystoimenpidettä, joilla toivotaan vaikuttavan positiivisesti potilaiden työkykyyn ja ennen kaikkea vaarassa olevan työkyvyn tai jo alentuneen työkyvyn tunnistamiseen.
Ensimmäinen toimenpide on perusterveydenhuollon henkilökunnan koulutukset. Niissä käsitellään työkyvyn tuen arviointiperiaatteita sekä onnistunutta ohjaamista perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon. Koulutukset pyritään pitämään tiiviinä ja niiden ydin on henkilökunnan oman tarkkaavaisuuden kohdistaminen työkyvyn tuen kysymyksiin potilastyössä. Koulutusinterventio toteutetaan Mänttä-Vilppulassa ja Parkanossa, jossa kaikki terveyskeskuksessa työikäisten potilaiden kanssa työskentelevät lääkärit ja hoitajat koulutetaan työkyvyn tuen tunnistamisesta.
Toinen toimenpide on potilastietojärjestelmään tehtävä tekninen muutos, jonka myötä terveyskeskushenkilökunnan on mahdollista kirjata järjestelmään tieto potilaan työkyvystä. Käytännössä tekninen muutos tarkoittaa, että jokaisen työikäisen (tässä 18-68-vuotiaan) potilastapaamisen yhteydessä hoitajalle tai lääkärille aktivoituu kirjaamisvaihtoehtoja, joissa tiedustellaan potilaan työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta. Kirjaaminen itsessään tullaan Mediconsult Oy:n puolesta pitämään mahdollisimman vaivattomana ja yksinkertaisena, ettei henkilökunnan työtaakka lisääntyisi kohtuuttomasti uudistuksen myötä. Järjestelmämuutos linkittyy yhteen kolmannen toimenpiteen kanssa, eli kirjaamis- ja potilastapaamisen perusteella tehtävän ohjaamisen kanssa, josta tarkemmin seuraavaksi.
Mikäli perusterveydenhuollossa asioivalla potilaalla havaitaan heikentynyt työkyky tai potilaan työkyvynarvioidaan olevan vaarassa heikentyä hän saa asioinnin yhteydessä merkinnän työkyvyn tuen tarpeesta ja hänet ohjataan omaan työterveyshuoltoonsa. Työttömillä henkilöillä tai muutoin työterveyshuollon ulkopuolella olevilla henkilöille mahdollistetaan osallistuminen Lähi-TOIKE -palveluun, jota hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pilotoidaan Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa. Lähi-TOIKE -palvelusta tarkemmin myöhempänä. Ensimmäisen vaiheen ja koko hankkeen tavoitteena on kehittää potilaiden ohjaamista heidän tilannetta parhaiten tukevaan työkyvyn tuen palveluun. Näin voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä kohdistaa potilaille aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn tuen palveluita.
Tampereen yliopiston hanketyöntekijät haastattelevat Parkanon ja Mänttä-Vilppulan terveyskeskuksen henkilökuntaa ennen ja jälkeen intervention, jotta saadaan selville työkyvyn tuen palvelupolussa tapahtuneet muutokset sekä henkilökunnan kokemukset työhön liittyvien sairauksien tai vammojen hoidosta ennen ja jälkeen intervention. Tiedolla voidaan entisestään kehittää eri terveydenhuollon palveluiden välistä potilasohjausta.
Lähi-TOIKE
Ne potilaat, jotka syystä tai toisesta ovat työterveyshuollon ulkopuolella, mutta joiden työkyvyn havaitaan olevan alentunut tai vaarassa alentua ohjataan perusterveydenhuollosta Lähi-TOIKE-palveluun. Palvelu järjestetään Pihlajalinnan perusterveydenhuoltoyksiköissä Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa. Työkykykoordinaattori palkataan täysiaikaiseksi toteuttamaan palvelua. Työkykykoordinaattori tapaa henkilökohtaisesti, ellei toisin potilaan kanssa sovita, jokaisen lähi-TOIKE:n ohjautuvan henkilön ja laatii heidän kanssaan työkyvyn tuen suunnitelman. Lisäksi työkykykoordinaattori haastattelee ohjautuvat henkilöt heidän tullessa ja heidän poistuessa palvelusta. Mikäli potilaan elämäntilanne sitä edellyttää, voi työkykykoordinaattori ohjata potilasta edelleen sosiaaliviranomaisen tai työvoimaviranomaisen palveluihin. Kuitenkin niin, että asiakkuus lähi-TOIKE:ssa säilyy jatkosuunnitelmista ja ohjauksesta huolimatta.
Työterveyshuolto
Parkanon ja Mänttä-Vilppulan työterveyshuollot (Pihlajalinnan yksiköt) ovat ratkaisevassa asemassa työikäisten työssäkäyvien perusterveydenhuollon asiakkaiden työkyvyn tuen palveluiden tuottamisessa. Työkykykoordinaattorien tehtäviin kuuluu potilaiden ohjaaminen tarpeen mukaan niin työterveyshuoltoon. Ohjaaminen ei rajoitu ainoasetaan Pihlajalinnan työterveyshuollon potilaisiin vaan kaikki joilla on työterveyshuolto ja heidän katsotaan sen palveluista hyötyvän ohjataan olemaan yhteydessä omaan yksikköönsä. Näin päästään aloittamaan työkyvyn tuen palvelut nopealla aikataululla. Perusterveydenhuollossa tapahtuvan koulutuksen, työkykykokoordinaattoritoiminnan ja teknisten muutosten myötä on mahdollista nopeuttaa potilaiden palveluihin pääsemistä sekä hoidon kohdistumista. Muutokset säästävät ajan lisäksi myös resursseja niin työnantajilta kuin eri terveydenhuollon toimijoilta, kun hoitoketju yksinkertaistuu.
Tampereen yliopiston hanketyöntekijät haastattelevat Pihlajalinnan työterveyden henkilökuntaa liittyen potilaiden ohjautumiseen sekä palvelupolkuihin työterveyshuollossa. Haastatteluista saatavilla tiedoilla voidaan kehittää ohjautumista sekä yksinkertaistaa hoitoketjua.
Muut toimijat
Interventiopaikkakunnilla on myös muita työterveystoimijoita, joiden asiakkaat saattavat asioida Pihlajalinnan perusterveydenhuollon yksikössä, vaikka heillä olisi käytettävissään työterveyshuolto. Jokaista työterveystoimijaa Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa tullaan informoimaan hankkeesta, jolloin kerrotaan, että perusterveydenhuollosta saattaa ohjautua potilaita työterveyshuoltoon työkyvyn tukeen liittyvällä asialla. Samalla pyydetään henkilökuntaa osallistumaan lyhyeen kyselyyn ohjautumisessa tapahtuvan muutoksen arvioimiseksi.