Media-alan toimintaympäristön murrokseen ovat vaikuttaneet alan digitalisaatio, voimakas kansainvälistyminen sekä tuotantojen määrän ja koon kasvu. Suomessa alan kasvua on vauhdittanut kaksi asiaa: erityisesti elokuva- ja televisiotuotannoille suunnatun tuotantokannustinjärjestelmän käyttöön ottaminen vuonna 2017 sekä uusien sisällön tilaajayritysten, kuten suoratoistopalvelujen ja muiden rahoitusmahdollisuuksien ja -muotojen sekä pääomasijoitusyhtiöiden ja levitysyhtiöiden syntyminen. (Vermilä & Keinonen 2021, 16.)
Av-alan osaamisvajeeseen ja osaajapulaan ovat vaikuttaneet monet eri syyt. Osaavaa ja kokenutta kotimaista työvoimaa siirtyy muille aloille, osaajia rekrytoidaan yhä enemmän ulkomaisten yritysten tuotantoihin Suomessa tai muissa maissa, alan koulutusta on supistettu voimakkaasti ja resursseja kehittää ja toteuttaa koulutusta av-alan tarpeiden mukaan on liian vähän. Tuotantoyhtiöiden on myös vaikea toteuttaa työntekijöiden ja työnantajien pitkäjänteistä koulutusta ja työssäoppimista alalla vallitsevien tuotantotapojen, rekrytointikäytänteiden sekä työvoiman runsaan liikkuvuuden vuoksi. Esimerkiksi elokuva-, tv- ja mainoselokuvatuotantoalalle on ominaista, että suuri osa työntekijöistä työskentelee freelancer-tyyppisissä työsuhteissa. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkattu työntekijä siirtyy tuotannon päätyttyä toiseen tuotantoon ja tuotantoyhtiöön vieden osaamisen mukanaan. (Vermilä & Keinonen 2021, 16.) Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton (Temen) mukaan sen jäsenistä noin 50 prosenttia toimii itsensätyöllistäjinä ja freelancereina. Työt ovat keikkoja, tuntitöitä tai parin kuukauden työrupeamia. Suuri osa jäsenistä on työsuhteessa, mutta osa toimii myös yrittäjinä, lähinnä yksinyrittäjinä. Osa itsensätyöllistäjistä ja freelancereista tekee ei-työsuhteisena toimeksiantoja ja käyttää laskutuspalveluita. He saavat työstään työkorvauksen tai palkkion. (Itsensätyöllistäjät ja yrittäjät n.d.)
Oppilaitoksesta perusvalmiudet työelämään
Toimintaympäristön muutokset ovat osittain yllättäneet av-alan toimijat ja koulutuksen tuottajat. On syntynyt selvästi osaamisvajetta ja osaajapula joillekin tuotannon aloille. Kotimainen AV-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (2021) toimialaselvityksessään Eerika Vermilä ja Heidi Keinonen listaavat tärkeimmät av-alan ammattilaisten osaamistarpeet. Selvityksessä nostetaan esille myös kolme yleistä työelämätaitoa: toimintaympäristön ymmärtäminen, projektinhallinta ja johtaminen sekä yrittäjyys. Media-alan koulutuksessa näitä ei välttämättä mielletä ammatilliseen ydinosaamiseen kuuluviksi, mutta työelämän ja av-alan toimintaympäristön muuttuessa jokaisen luovan sisällöntuottajan ja av-ilmaisun ja tekniikan osaajan on hallittava myös näitä taitoja. Ne ovat keskeisiä av-alalle siirtyvälle ja uraansa aloittavalle, sekä työsuhteisia että ei-työsuhteisia töitä tekevälle, freelancerina ja yrittäjänä toimivalle medianomille.
Muuttuneessa toimintaympäristössä media-alan oppilaitoksiin kohdistuu runsaasti paineita kehittää koulutuksen sisältöjä työelämän tarpeita vastaaviksi. Kuitenkin oppilaitoksilla on rajalliset resurssit vastata näihin haasteisiin. Ne voivat tarjota media-alan opiskelijoille sisällöntuotantoon, visuaaliseen ilmaisuun ja tekniseen osaamiseen liittyvää osaamista sekä valmiuden toimia muuttuvilla työmarkkinoilla. Vasta työelämässä kehittyvä ammatillinen syväosaaminen ja jatkuva lisäkouluttautuminen takaavat työmarkkinoilla menestymisen.
Lähteet:
Argillander, T., Martikainen, V. & Muikku, J. 2014. Kuva median murroksesta – Mitä käy kasvulle ja työpaikoille? Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 25/2014.
Itsensätyöllistäjät ja yrittäjät. n.d. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme. Verkkosivu. Viitattu 24.8.2021. https://www.teme.fi/fi/neuvonta/itsensatyollistajat-ja-yrittajat/
Vermilä, E. & Keinonen, H. 2021. Kotimainen AV-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä. Business Finland. Toimialaselvitys 6/2021.
Teksti: Anneli Karppinen, TAMK
Kuva: Pixar