Keväällä 2021 sain iloisia uutisia: sain kesätöitä PIRSSI-projektin kääntäjänä ja ohjelmatekstittäjänä. Kävin PIRSSI-hankkeen pilottikoulutuksen syksyllä 2020 ja tein sen päälle keväällä työelämäprojektin, jossa käänsin PIRSSI-projektin materiaaleja englanniksi. Tätä työtä jatkoin kesätyössäni. Lisäksi oikoluin projektin aineistoja sekä tekstitin projektin videoita suomeksi ja englanniksi.
Otin työn innolla vastaan. Erityisen hyvilläni olin tekstitystehtävistä, sillä olen opinnoissani erikoistunut saavutettavuuteen, mutta olen päässyt hyödyntämään kursseilla oppimiani taitoja käytännössä vielä varsin vähän. Kesän aluksi täydensin saavutettavuusosaamistani muutaman viikon mittaisella intensiivikurssilla, jossa opettelimme kielensisäistä tekstittämistä eli ohjelmatekstittämistä. Ohjelmatekstit on ensisijaisesti tarkoitettu kuulovammaisille, mutta niistä voivat hyötyä myös esimerkiksi suomen kielen oppijat ja ihmiset, joille lukeminen on syystä tai toisesta helpompaa kuin kuuntelemalla oppiminen.
Kiinnostavaa mutta haastavaa työtä
Työ oli erittäin kiinnostavaa mutta ajoittain myös hyvin haastavaa. Kääntäminen on pitkälti luovaa ongelmanratkaisua, ja sitä tässä työssä pääsi todellakin harjoittamaan. Suurin yksittäinen käännöstehtäväni oli Itsensä työllistäjän käsikirja (englanniksi The Gig Work Guidebook), ja erityisen haastavaa oli siinä esiintyvän työelämä- ja verotustermistön kääntäminen. Vietin Veroviraston sivuilla kesäkuussa huomattavasti enemmän aikaa kuin lienee kenellekään terveellistä.
Termityötä tehdessäni totesin, että suomenkielinen verotustermistö eroaa englanninkielisestä paikoin radikaalistikin. Esimerkiksi termit ammatinharjoittaja, elinkeinonharjoittaja ja itsensä työllistäjä kääntyvät kaikki englanniksi muotoon self-employed person. Kun suomenkielisessä Käsikirjassa tehtiin eroa näiden käsitteiden välille, sai kääntäjä välillä todella raapia päätään välttääkseen sen tyylisiä virkkeitä kuin ”itsensätyöllistäjä työllistää itsensä”.
Tärkeää työtä
Englanninkieliset käsitteet tuntuivat välillä olevan suomenkielisiä läpinäkyvämpiä, eli niistä termin merkitys kävi selvemmin ilmi. Esimerkiksi fraasi ”conduct business” on mielestäni helpompi ymmärtää kuin suomalaisessa virkakielessä käytetty vastine ”harjoittaa elinkeinotoimintaa”. Vaikka Suomen valtiolliset instituutiot ovat viime vuosina heränneet siihen, että niiden käyttämän kielen ymmärrettävyydellä on suurta yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä, kapulakielisyyden karsimisoperaation soisi vielä jatkuvan esimerkiksi Veroviraston sivuilla.
Tämä on harmillista myös työelämään siirtyvien itsensä työllistäjien kannalta, sillä olisi hienoa, jos netistä löytyisi helposti luotettavaa tietoa, jonka ymmärtämiseen ei tarvitse hallintotieteiden koulutusta. Tähän tarpeeseen PIRSSI-hanke onneksi pyrkii vastaamaan. Minä puolestani olen omalla työlläni edesauttanut tavoitteen saavuttamista tuomalla tiedot myös suomea taitamattomien ihmisten ulottuville, mikä sekin on omanlaistaan saavutettavuustyötä.
Ammattitaitoa ja hyödyllistä tietoa
Mitä tästä kesätyöstä sitten jäi minulle käteen? Paljonkin. Käännöskokemuksen ja uusien taitojen lisäksi Käsikirjan tekstejä kääntäessäni tulin väkisinkin kahlanneeksi sen sisällön läpi varsin tarkasti. Nyt olen kaveriporukassani se tyyppi, jolta tulee sattumanvaraista nippelitietoa Suomen yritysverotuksesta. Hyödyn varmasti työn ohessa päähäni imeytyneestä tiedosta oman urani rakentamisessa. Ja näyttäähän se nyt hyvältä CV:ssä, kun viimeisin työnantaja on ollut Tampereen yliopisto.
Työelämäprojektiin tarttuminen todellakin kannatti.
Teksti: Mira Kainulainen