Webinaarin juonsi Tampereen yliopiston journalismin työelämäprofessori Reetta Räty. Keynote-esitelmän piti Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana työskentelevä Laura Haapala. Aiheesta keskustelemassa olivat käännöspalvelu IDE Oy:n toimitusjohtaja Liisa Laakso-Tammisto, säveltäjä Sami Klemola ja Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Työ muuttuu
Laura Haapala kertoi keynote-puheenvuorossaan itsensätyöllistäjien tilanteesta ja sen taustoista otsikolla Miksi työ muuttuu – toimivatko turvaverkot?
Haapala listasi globaaleja megatrendejä, jotka ovat osaltaan johtaneet itsensätyöllistämisen lisääntymiseen. Näitä ovat teknologian kehittyminen, globalisaation syventyminen, ekologiset reunaehdot, demografiset muutokset ja muuttuvat käsitykset työstä. Työmarkkinat ja ammattirakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa – arvioiden mukaan peräti 65 prosenttia 2010-luvulla syntyneistä tekee aikuisena sellaista työtä, jota tällä hetkellä ei ole olemassakaan.
Yrittäjäosaamista tarvitaan
Haapalan tutkimustaan varten haastattelemat itsensätyöllistäjät näkevät tilanteessaan paljon hyviä puolia. Yrittäjämäisessä työssä välttää monet palkkasuhteisen työn varjopuolet: ei tarvitse esimerkiksi sietää ikäviä työkavereita tai yt-neuvottelujen pelkoa. Vastaavasti toiminnan kausiluontoisuus ja taloudellinen epävarmuus sekä neuvotteluaseman heikkous näyttäytyvät negatiivisina puolina etenkin tuoreiden itsensätyöllistäjien elämässä.
Haapala kertoi myös uuden työn vaatimuksista. Tärkeinä osaamistarpeina Haapala mainitsi esimerkiksi yrittäjyystaidot, oman osaamisen tunnistamisen ja tuotteistamisen sekä markkinointi- ja myyntitaidon. Juuri nämä osa-alueethan ovat myös Pirssi-hankkeen ytimessä! Haapala näki, että tietyillä aloilla yrittäjyysosaaminen on suorastaan kansalaistaito.
Turva kannattaa tienata itse
Laura Haapala totesi puheenvuorossaan, että yrittäjätyössä sosiaaliturva on ennakoimaton, vaikeaselkoinen ja heikko. Tämän vahvistivat myös webinaarin jälkipuoliskon keskustelijat. He korostivatkin, että paras ratkaisu itsensätyöllistäjän haasteisiin on riittävä laskutus, johon on sisällytetty myös eri vakuutusten ja välttämättömän loma-ajan vaatimat kustannukset. Toimeksiantajien ja kuluttajien tulisi ymmärtää se, että palvelun tai tuotteen hinta pitää sisällään myös nämä kulut.
Anu Tuovinen kertoi Akavan periaatteista itsensätyöllistäjien työolosuhteiden kehittämisessä. Akavan jäsenistä reilut 30 000 on yrittäjiä, heistä suurin osa itsensätyöllistäjiä. Tuovinen kertoi, että poliittisilla päättäjillä on vastaanottavuutta uuden työn haasteiden suhteen, mutta ongelma on se, että jokainen uusi hallitus ja hallitusohjelma aloittaa uudistustyön tavallaan alusta, toki aikaisempien raporttien ja mietintöjen havainnot jossain määrin huomioiden.
Kokemus tuo varmuutta
Laakso-Tammistolla on pitkä, 1980-luvulla alkanut kokemus yrittämisestä, ja hän on nähnyt monien asioiden muuttuneen radikaalisti. Yhtenä esimerkkinä tästä hän mainitsi nykyisen kilpailuttamisen, joka on hänen ilmaisunsa mukaan ”räävitöntä”. Hän painotti sitä, että itsensätyöllistäjän tulee nähdä oma paikkansa työmarkkinoilla.
Laakso-Tammisto oli perehtynyt oman alansa toimintaan palkkatyössä ennen yrittäjäksi ryhtymistään, mikä osaltaan rohkaisi tekemään päätöksen yrittäjyydestä. Akavan kartoitusten mukaan useilla heidän jäsenillään on ennen yrittäjäuran aloittamista kokemusta työelämästä ja palkkatyöstä, ja tämän ansiosta he ovat varmoja substanssiosaamisensa suhteen.
Klemola totesi, että että kulttuurialalla ei varsinaisesti ole vaihtoehtoja sen suhteen meneekö palkkatöihin vai aloittaako itsensätyöllistäjänä; palkallisia työpaikkoja kun ei alalla juurikaan ole. Elanto kertyy monesti useista erilaisista työtehtävistä, mikä osaltaan mutkistaa sosiaaliturvan järjestelyjä entisestään. Klemola kertoi myös yleisistä luovaan työhön liittyvistä haasteista ja työn aikaavievästä luonteesta: kuinka ajatteluun kuluvan ajan voisi merkitä kalenteriin – saati sitten asiakkaalle lähtevään laskuun?
Verkostot ovat arvokkaita
Keskustelussa käsiteltiin myös sitä, millaista henkistä turvaverkkoa tarvitaan, jotta terveys ja jaksaminen säilyvät. Keskustelijat korostivat niin ammatillisten kuin henkilökohtaistenkin verkostojen tärkeyttä. Verkostoja on hyvä ryhtyä rakentamaan jo opiskeluaikana, ja esimerkiksi alan järjestöjen toiminnasta voi saada muiden hyötyjen lisäksi myös arvokkaita kontakteja. Tärkeintä on pysyä aktiivisena ja ”käydä ihmisten ilmoilla” – yksinyrittäjänkään ei pidä kuvitella, että kaikesta pitää selvitä yksin!
Tallenne webinaarista on katsottavissa osoitteessa: https://bit.ly/3fMbyDM
Teksti: Antti Haapio ja Miia Santalahti
Kuva: Marcelo Moreira, Pexels