Digitalisaation ulkoinen hyödyntäminen asiakasrajapinnassa.
Tee ensin suunnitelma digitalisaation hyödyntämiseksi. Mieti mm. seuraavia asioita: päätavoitteet, kohderyhmä, kanavat, resurssit, budjetti, kehittämisen painopiste ja aikataulu.
Hyödynnä omaa henkilöstöä. Anna yrityksestäsi uskottava kuva ulkoisten kanavien kautta. Luo yritysprofiili ja julkaise sisältöä sosiaalisessa mediassa. Henkilöstöä kannattaa hyödyntää verkkosisältöjen tuottajina. Tarjoa tukea ja koulutusta mikäli verkkokirjoittaminen ei ole tuttua.
Sovi pelissäännöt sosiaalisen median ohjeistukseksi.
Benchmarkkaa hyvät käytännöt kilpailijoilta ja edelläkävijöiltä.
Tee verkosta myynnin väline. Näy verkossa, kerää ja houkuttele asiakkaita tutustumaan verkkosivuillenne. Rakenna verkosta kanava liidien ja yhteystietojen keräämiseen. Yhteystietojen ja yhteydenottolomakkeen lisäksi verkkosivuilla voi olla asiakkaan yhteystietoja vastaan tarjolla jotakin hyödyllistä sisältöä.
Hyödynnä ilmaiset seurantatyökalut ja kehitä dataa sen mukaan.
Verkkoyhteisöt voivat auttaa yritystäsi myynnissä, asiakaspalvelussa ja innovoinnissa.
Lähde: Tekes 2015. Teollisuuyrityksen digipolku. Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta.
10 vinkkiä Twitterin käyttöön pk-yrityksessä
Kirjoittaja: Jari Jussila, Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto, Tuotantotalous ja tietojohtaminen & Projektitutkija Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta
Twitter – mikä ihmeen hilavitkutin se on? Eräässä satiirisessa kuvauksessa presidentti Trumpin pöydällä on ohjauslaite, jossa on kaksi nappia, toista painamalla laukaistaan ydinohjaus ja toinen lähettää tviitin maailmalle. Tuskin kukaan on pystynyt välttämään näkemästä Twitteriä ja lukemasta tviittejä, olettaen, että on joskus avannut TV:n tai vaikkapa Ilta-Sanomat verkkoversion, jossa ruoditaan usein, mitä kukakin on tviitannut.
Lyhyenä johdantona Twitter on vuonna 2006 julkaistu yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joka perustuu lyhyiden (maks. 280 merkkiä) viestien jakamiseen [1]. Toni Nummelan Suomi-Twitter laskurin [2] mukaan Suomessa on noin 500 000 Twitterin käyttäjää, joista aktiivisia viikoittaisia käyttäjiä on noin 70 000–80 000 [3]. Reaaliaikaisesti suomalaista Twitter maisemaa pääsee seuramaan mm. Pyry-Samuli Lahden #pinnalla palvelusta [4].
Hyviä suomalaisia esimerkkejä Twitterin käytöstä suomalaisissa teollisuusyrityksissä ovat mm. [5]:
- Beckhoff Suomi (@BeckhoffSuomi)
- Kemppi (@Kemppi_Welding)
- Varastoautomaatioratkaisujen tarjoaja Pesmel (@Pesmel)
- Generaattori- ja tehomuokkainvalmistaja The Switch (@theswitchenergy)
- Metso flow control (@metsoflow)
Viestinnän asiantuntija Annukka Meronen (@AnnukkaMeronen) nostaa esille viisi vinkkiä Twitteriin käyttöön, jotka soveltuvat myös hyvin pk-yrityksille: 1) Luo laaja oma yleisö, 2) Kuuntele yhteisöäsi, 3) Monitoroi tviittaajia, 4) Muista persoonallinen ote, 5) Älä vaan tuuttaa omaa viestiäsi vaan osallistu. Jos pk-yritys on vasta harkitsemassa tai aloittamassa Twitterin käyttöä, niin lisäisin edelliseen listaan vielä seuraavat viisi kohtaa: 6) Seuraa miten kilpailijasi tai oman alan edelläkävijäyritykset hyödyntävät Twitteriä, 7) Analysoi oman yrityksesi Twitterin käyttöä (ota käyttöön ilmainen https://analytics.twitter.com/ -analytiikkapalvelu), 8) Tee kokeiluja ja analysoi kokeilujen tuloksia (esim. miten markkinointikampanja vaikuttaa Twitter näkyvyyteen, ja minkä tapaiset tviitit saavat eniten jakoja?), 9) Kysy kollegoilta ja esitä kysymyksiä asiantuntijoille (esim. @tviittikirja), 10) Systematisoi Twitter viestintää, voit hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median hallintatyökaluja ja ajastaa tviittien lähetystä, huomio myös, että datan perusteella [6] top 100 suomalaista yritystä tviittaa lähes 10 tviittiä päivittäin.
Heräsikö jotain kysymyksiä tai kommentoitavaa? Minut tavoittaa Twitteristä: @jjussila ja Twitter viestintänä kirjan koko asiantuntijajoukon @tviittikirja -tilin takaa. Tviittaillaan.
Lähteet:
[1] Isotalus, P, Jussila, J & Matikainen, J 2018, Twitter viestintänä ja sosiaalisen median ilmiönä. julkaisussa P Isotalus, J Jussila & J Matikainen (toim), Twitter viestintänä: Ilmiöt ja verkostot., 1, Vastapaino, Tampere, Sivut 9-30.
[2] Toni Nummela. Suomi-Twitter laskuri. http://www.toninummela.com/suomi-twitter/
[3] Rytinki Pasi. Siilinjärveläinen opettaja Aira Roivainen, 58, kertoo, miksi hurahti Twitteriin: ”Tuntuu ihan uskomattomalta…”. Ilta-Sanomat, julkaistu 6.5.2018. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005665953.html
[4] #pinnalla palvelu. http://pinnalla.pyppe.fi/
[5] Lakkala, H., Rainio, T., Jussila, J., Kärkkäinen, H., Pirttilä, O., Seppänen, M., & Peltola, T. 2015. Teollisuusyrityksen digipolku: Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta. (Tekes Review 319/2015). Helsinki: TEKES, National Technology Agency, Finland. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/teollisuusyritysten_digipolku.pdf
[6]. Underhood. 2018. Miljoonien päivitysten analyysi: parhaat käytännöt ja someen liittyvät harhaluulot. https://www.slideshare.net/hoodiedude/miljoonien-pivitysten-analyysi-parhaat-kytnnt-ja-someen-liittyvt-harhaluulot-cmad-220118
Sosiaalisen median ja tiedolla johtamisen -videoluento
Alla olevalla videolla tutkijatohtori Jari Jussila (TTY) luennoi seuraavista pääaiheista:
- Sosiaalisen median ja tiedolla johtamisen välinen yhteys.
- Sosiaalisen median ydinalueet.
- Arvon luominen sosiaalisessa mediassa.
- Organisaation uudet muodot ja sosiaalisen median luomat työmahdollisuudet.
- Sosiaalisen median analytiikka, sosiaalisesta mediasta kerätyn datan hyödyntäminen.
Luennon kesto 3t 05min, esityskieli englanti.
lue digitalisaation johtamisesta
lue mitä digitalisoida ja miksi?
lue miten henkilöstö otetaan mukaan digitalisointiin