Digitalisaatiolla ei ole yksiselitteistä ja vakiintunutta määritelmää. Digitalisaatio tarkoittaa tiedon tallentamista,
siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta käsitteellä viitataan myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutosprosessiin,joka on seurausta tieto- ja viestintätekniikan (ICT) kehityksestä. (Itkonen 2015)
Ehkä parempi ilmaus on internet-talous, sillä interneton tekijä, joka mahdollistaa talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn. Sitä luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen(printtimedia muuntuu digitaaliseksi, jolloin lehtien painaminen ja jakelu vähenevät), palveluiden eksponentiaalinen kasvu (Facebook, Twitter), datan merkityksen kasvu liiketoiminnassa (Google) sekä kaikenlaisten asioiden palveluvaltaistuminen(robottiauto). (Kostiainen 2016)
Usein puhutaan myös jakamistaloudesta (sharing economy, collaborative economy), jossa jaetaan vaikkapa vajaakäytössä olevaa omaa asuntoa tai kesämökkiä. Sinällään jakamistalous ei ole uusi ilmiö, koska kotitaloudet ovat aina esimerkiksi vuokranneet asuntojaan lyhytaikaisesti, ja tämä myös ainakin periaatteessa sisältyy bruttokansantuotteeseen. Jakamistalous on samalla osa
alustataloutta (platform economy). Kaikki digitaalisen alustan kautta tapahtuva liiketoiminta ei kuitenkaan ole jakamistaloutta, vaan digitaalisia alustoja voidaan hyödyntää myös ’perinteisessä’ yritystoiminnassa.
Kuluttajalta toiselle välitetyistä digitaalisista palveluista käytetään englanninkielistä nimeä peer-to-peer (P2P, consumer to consumer). Kaupan liiton tutkimuksessa käytetään osuvaa termiä vertaiskauppa tarkoittamaan sellaista yksityishenkilöiden keskenään käymää kauppaa, josta ei peritä arvonlisäveroa. Vertaisverkkokauppa on puolestaan sellaista internetissä tapahtuvaa
kaupankäyntiä, jossa yksityishenkilöt myyvät tavaroita ja palveluita toisilleen internetissä olevan alustan välityksellä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten vertaisverkkokauppa
kasvaa vauhdilla ja sen arvo ylitti esimerkiksi suomalaisten kulutuksen Virossa vuonna 2015. Eniten käytetään internetin kauppapaikkoja, kuten Tori.fi:tä tai Huuto.netiä, mutta myös erilaiset Facebook-ryhmät ovat suosittuja (Vertaiskauppa verkossa 2015).
Esineiden internetillä tarkoitetaan digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla koneet ja laitteet voidaan liittää verkkoon. Verkon kautta laitteita voidaan ohjata etänä tai laitteen tuottamaa dataa voidaan analysoida reaaliaikaisesti. Tiedon pohjalta voidaan tuottaa uusia palveluita kuluttajille, yrityksille tai laajemmin koko yhteiskunnalle, esimerkiksi arvioida liikennevirtojen tai sähkön kulutuspiikkien ajoittumista. Käsitteen englanninkielinen nimi on ”Internet of things” tai ”M2M” eli ”machineto machine” (communication). Esineiden internet yhdistetään usein kuluttajaliiketoimintaan, kuten puettavaan teknologiaan.
Teollisella internetillä tarkoitetaan usein yritysten teollisiin koneisiin ja laitteisiin kytkettyjen digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Esimerkiksi koneisiin voidaan asentaa sensoreita, jotka tuottavat reaaliaikaista tietoa laitteen toiminnasta. Tätä tietoa voidaan koneellisesti tai manuaalisesti analysoida ja hyödyntää eri tavoin.
Digitalisaatio vaikuttaa taloudessa kolmella tapaa:
1. Fyysiset tuotteet muuttuvat digitaalisiksi palveluiksi alentaen käyttö-, kopiointi-, jakelu- ja kuljetuskustannuksia. Tuotannon rajakustannukset laskevat. Esimerkkeinä ovat CD:t, sanomalehdet ja paperikirjat, jotka korvautuvat sähköisillä versioilla. Teollisuudessa 3D-tulostimet voivat korvata tavaroiden fyysisen kuljettamisen, koska digitaalinen data voidaan lähettää
sinne missä tuote kulutetaan ja tulostetaan.
2. Digitaaliset alustat kasvattavat tehokkuutta ja muuttavat aiemmin paikalliset palvelut kansainvälisiksi, esimerkiksi lentolippujen hankinta verkosta. Ne luovat myös kansainvälisiä markkinapaikkoja työnantajille ja työntekijöille ilman että työvoiman tarvitsee liikkua maasta toiseen.
3. Digitalisaatio parantaa perinteisen tuotannon tehokkuutta. Esimerkiksi energiatuotantoa voidaan paremmin sopeuttaa kysyntään, logistiikkaa yksinkertaistaa digijäljittimillä tai kehittämällä teollisia robotteja keinoälyn suuntaan. (McKinsey Global Institute 2014)
OECD:n internet-taloutta käsittelevä työryhmäraportti (OECD 2013) käyttää luokittelua, joka soveltuu myös digitalisaation tarkasteluun, vaikka käsitteissä olisikin eroa. OECD:n suosituksen mukaan internet-taloudella tarkoitetaan erilaisia mitattavissa olevia internetin vaikutuksia, joiden laajuutta voi mitata kolmesta eri näkökulmasta: suora vaikutus, dynaaminen vaikutus ja
epäsuora vaikutus. Suora lähestymistapa on konservatiivisin ja nojautuu lähinnä viralliseen dataan. Esimerkiksi internet-talouden bkt-osuutta voidaan mitata selvittämällä, mitkä toimialat
liittyvät läheisesti internetiin ja laskemalla yhteen niiden arvonlisäys. Toinen tarkastelutapa pyrkii kuvaamaan dynaamista vaikutusta, joka internetillä on kaikkiin toimialoihin heijastuen virallisten tilastojen mukaisissa tuottavuuden ja bkt:n kasvuluvuissa.
DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA
Kolmas lähestymistapa ottaa huomioon internetin välilliset vaikutukset. Siinä pyritään selvittämään internetin vaikutusta sellaisiin talouden ilmiöihin kuin kuluttajan hyöty tai sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimukset selvittävät sitä lisäarvoa (hyötyä), jonka internet tuottaa taloudelliseen hyvinvointiin ja jota perinteinen tilastointi ei välttämättä mittaa.
Lähde: Tilastokeskuksen julkaisu: Digitialisaatio ja BKT -miten digitalisaatio näkyy taloustilastoissa. http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/digitalisaatio_bkt.pdf
Millainen on digitalisaation tilanne suomalaisissa Pk-yrityksissä?
Suomalaiset yritykset ymmärtävät digitalisaation merkityksen, mutta sen toteuttamisessa on vielä haasteita. Yritykset näkevät digitalisaation keinona synnyttää uutta liiketoimintaa ja tärkeänä strategisena tavoitteena. Uutta digitaalista liiketoimintaa yritykset kehittävät vähemmän samoin kuin asiakkaiden osallistaminen digitaalisesti on vähäisempää. Voi ajatella, että kansalaisten keskuudessa on hyvät valmiudet käyttää yritysten digitaalisia ratkaisuja: internetiä, älypuhelinta ja verkkopalveluja käytetään kansalaisten keskuudessa aktiivisesti. Myös toimialojen välillä on eroja: erityisesti kaupan ala on hyvin digitalisoitunut ja palvelualoilla digitalisaatiolla arvellaan olevan huomattavasti vaikutusta liiketoimintaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Digibarometri 2017; Microsoft & Pw 2017; Boston consulting; Suomen virallinen tilasto. Digitalisaatio yritysten liiketoiminnassa 2012–2014.
Digitalisaatio pk-yrityksissä
Digitaalisuuden hyödyntämisessä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia:
· Digisuuntautuneita pk-yrityksiä arvioidaan olevan 8-12 prosenttia: etenkin kasvua tavoittelemattomissa yrityksissä digitalisaation hyödyntäminen on vähäisempää.
· Kolmannes pk-yrittäjistä on sitä mieltä, että digitalisaatio tuo yritykselle kilpailuetua ja lähes puolet arvioi digitalisaation olevan enemmän pakko kuin mahdollisuus.
· Pk-yrityksissä suhtaudutaan kriittisesti siihen, että digitalisaatio synnyttäisi uutta liiketoimintaa.
· Panostaminen digitaaliseen markkinointiin on lisääntynyt: älypuhelinten hyödyntäminen, etäyhteydet, pilvipalvelut ja sosiaalinen media ovat lisänneet kiinnostusta.
· Etenkin yksinyrittäjät ovat havahtuneet digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksiin.
Lähteitä: Rikama 2015; Google & Suomen Yrittäjät 2017; Mikroyrittäjien talouden digitalisaatio, OP-pankin selvitys 2016). Tutkimus suomalaisten yritysten digitalisaation asteesta, Elisan ja Suomen Yrittäjien tilaama selvitys 2016; Suomalaisten pk-yritysten digitaalisuus 2017.
Mihin ryhmään kuulut?
· Digieksyneet: yrityksellä on olemassa verkkosivu, mutta asiakkaita ei tavoitella aktiivisesti verkossa (79 % pk-yrityksistä).
· Digimainostajat: asiakkaita halutaan tavoittaa aktiivisesti verkossa (14 %).
· Digivoittajat: verkkoympäristö on merkittävä osa omaa liiketoimintaa (19 % verkkosivut omaavista yrityksistä).
Lähde: Google & Suomen Yrittäjät 2017 (aineistona 67 700 yritystä).
Pk-yritysten digitaalisuutta edistävät tekijät:
· yrityksen kasvuhakuisuus
· yrittäjän oma kiinnostus, kokeileva asenne ja alan seuraaminen
· halu ymmärtää asiakastarvetta
· positiivinen suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen
· omien liiketoimintaprosessien ja ansaintalogiikan ymmärtämistä
· vanhojen toimintamallien kyseenalaistaminen
· resurssit ja valmiudet digitaalisuuteen esim. osaaminen ja kumppanuudet
Lähteitä: Tutkimus suomalaisten yritysten digitalisaation asteesta, Elisan ja Suomen Yrittäjien tilaama selvitys 2016; Rikama 2015; Pk-yritysten digitaaliset kyvykkyydet ja kasvu. 2017.
Miksi digitalisoida?
Ilmarinen ja Koskela (2015) toteavat, että yrityksillä on mahdollisuus tehdä digitalisaatiosta kilpailuetu hyödyntämällä sen avaamia mahdollisuuksia tai tehdä siitä kilpailukyvyn este, jolloin ne eivät lainkaan reagoi digitaalisuuteen. Menestyneimmät yritykset tunnistavat digitaalisen teknologian liiketoiminnalle tuomia mahdollisuuksia ja myös hyödyntävät niitä aktiivisesti (esim. mobiili- ja sosiaalinen teknologia, analytiikka). Digitaalisuutta strategisesti hyödyntävät yritykset menestyvät taloudellisesti yleensä hyvin.
digitalisaation mahdollisia hyötyjä eri näkökulmista:
· Asiakkaat:
- asiakasrajapintojen hallinta erilaisten alustojen avulla
- asiakkaiden osallistuminen uusien palvelujen luomiseen ja kehittämiseen, asiakastietoa nopeasti digitaalisten kanavien kautta
- mahdollisuus asiakaslähtöisempään toimintaan: asiakkaiden paremmat mahdollisuudet valita palveluita ja haluamiaan asiointiväyliä
- asiakkaiden käyttämien palveluiden automatisointi näkyy myös asiakasrajapinnassa
· Kustannustehokkuus:
- prosessien automatisointi säästää aikaa ja työpanosta sekä mahdollisesti lisäämyyntiä
- automatisointi vähentää virheitä
· Uusi liiketoiminta:
- organisaatio voi laajentaa liiketoimintansa helpommin uusille markkinoille
- voi synnyttää verkostomaista toimintaa eli asiakkaiden ja resurssien jakamista toisten yritysten kanssa, mikä tuo lisäarvoa asiakkaalle
- digitaaliset liiketoimintastrategiat lisäävät organisaation reagointia ympäristön haasteisiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin
· Hyötyä ovat etätyön tekemisen mahdollisuuksien lisääntyminen ja muut uudenlaiset työn tekemisen tavat.
Katso esimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä alla olevista Youtube-linkeistä:
lue digitalisaation johtamisesta
lue miten henkilöstö otetaan mukaan digitalisointiin
lue viestinnän ja markkinoinnin digitalisoimisesta