DigiSyke-hankkeen esittely
Teollisuusyritykset eri puolilla maailmaa ovat saaneet suuria, mitattuja kilpailuetuja ottamalla käyttöön digitaalisia menetelmiä ja työkaluja sekä tosiaikaiseen dataan perustuvaa analytiikkaa. Ne ovat esimerkiksi parantaneet
tuottavuutta ja laatua, poistaneet päällekkäistä ja tarpeetonta tekemistä ja parantaneet tiedon kulkua sekä yrityksen
sisällä että asiakkaan ja toimittajan välillä. Samalla kun digitalisaation myötä työn tehokkuus ja tuottavuus kasvaa,
parempi toiminnan joustavuus ja läpinäkyvyys lisää ymmärrystä työn tavoitteista, merkityksestä ja vaikutuksista. Tämä
puolestaan edistää luottamusta, yhteistyötä sekä tiedonkulkua, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan lukuisten
tutkimusten perusteella suoraan työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen työpaikoilla tehtaan operatiiviselta tasolta aina
ylimpään johtoon saakka.
DigiSyke-hankkeessa (2015-2017) laajalla aihealueen kehitystyötä tekevällä teknologiateollisuuden kehittäjätoimijoiden verkostolla
edistettiin digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä yrityksissä, koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatioissa.
Havaittiin tarve konkretisoida useissa selvityksissä ja tutkimuksissa tunnistetut digitalisaation
mahdollisuudet yritysten tuottavuudeksi ja niiden työntekijöiden hyvinvoinniksi.
Teollisuus ei vielä hyödynnä digitaalisia työkaluja tehokkaasti. Hankkeen tavoitteena oli auttaa teollisuusyrityksiä
ymmärtämään työkalujen tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämään omia digitaalisia toimintatapojaan. Tavoitteeseen
oli tarkoitus päästä toteuttamalla konkreettisia yritys- ja yritysryhmäkohtaisia pilotti- ja kehittämishankkeita sekä edistämällä
mukana olevien organisaatioiden muissa alueellisissa hankkeissa tehtävien kehittämispilottien välistä tiedonvaihtoa ja
yhteistyötä.
Työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on perustavanlaatuinen suhde: työhyvinvoinnin puutteet ilmenevät esimerkiksi
sairauspoissaoloina, ennenaikaisina eläköitymisiä ja osaamisen valumisena ulos yrityksestä. Toisaalta innostuneet ja
hyvinvoivat työntekijät tekevät työtä laadukkaasti ja tehokkaasti ja synnyttävät myös uusia innovaatioita.
Digitalisoitumiseen liittyvä ansaintalogiikoiden, työtapojen ja organisaatioiden muutos on monella tavalla yhteydessä
työntekijöiden hyvinvointiin. Uudet välineet voivat helpottaa työtä tai esimerkiksi työn ja muun elämän
yhteensovittamista, mutta niiden hallitsematon ja epätarkoituksenmukainen käyttö voi myös kuormittaa. Viimeaikoina
onkin noussut esille ns. informaatioergonomian näkökulma.
Hankkeen taustalla oli laaja aihealueen kehitystyötä tehnyt teknologiateollisuuden kehittämistoimijoiden verkosto.
Mukana oli alan keskeisiä koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, sekä teollisuus- että IT-alan yrityksiä ja
alueellisia ja kansallisia kehittäjäorganisaatioita. Nämä ovat tehneet lukuisia selvityksiä aihealueella ja olleet myös
mukana useissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Toiminnassa oli selkeästi havaittu tarve kerätä tieto ja toimijat
yhteen ja lähteä kansallisesti laajalla yhteistyöllä konkretisoimaan digitalisaation useissa selvityksissä ja
tutkimuksissa tunnistetut mahdollisuudet yritysten tuottavuuden ja niiden työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Digitalisoitumisen täysimääräinen hyödyntäminen saavutetaan vain, kun työntekijöiden osaaminen ja motivaatio
kulkevat käsi kädessä teknologisen uudistumisen kanssa. Hankkeessa tarkasteltiin ja tuettiin yritysten
digitalisaatioprosesseja vahvasti myös henkilöstön näkökulmasta ja osallistettiin pilottiyritysten henkilöstöä
mahdollisimman laajasti uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Täten pyrittiin sekä varmistamaan toteuttavien
uudistusten perusteltavuus ja toteuttavuus paitsi yrityksen strategisesta, myös henkilöstön arjen työn realiteeteista ja
tarpeista käsin. Digitalisaation hyötyjä ja vaikutuksia mitattiin ja seurattiin yrityksissä systemaattisesti nimenomaan
työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Hankkeella tuettiin myös työn horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Digitalisaation myötä lisääntyvä toiminnan
avoimuus ja läpinäkyvyys edistää työyhteisöissä sekä sukupuolien välistä että sukupolvien ja erilaisten
työntekijäryhmien välistä tasa-arvoa. Sen avulla kyetään myös järkevöittämään sekä ihmisten että tuotteiden
liikkumiseen ja logistiikkaan sekä erilaiseen materiaalien tuotantoon liittyvää turhaa tekemistä ja sitä kautta
edistämään sekä ekologisesti että taloudellisesti kestäviä toimintamalleja organisaatioissa.
Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ja tulokset:
– Yritysten ja muiden organisaatioiden valmentaminen ja osallistava kehittäminen esim. työpajojen avulla
– Ketterät kokeilut ja käyttöönottomallit
Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden tarpeista lähtevien case – toteutusten ja pilottikokeilujen kokemusten
pohjalta ja niissä tehtävien toimenpiteiden tueksi:
– Yritysesimerkkien kerääminen, dokumentointi ja jakaminen
– Kansallinen alueen kehittäjätoimijoiden ja –hankkeiden verkosto, projektikoordinointi ja hankeyhteistyön edistäminen
tavoitteena yhdessä luoda aihealueen palvelupaketti esimerkiksi osaksi Yritys Suomi –portaalia.