Miksi ihmeessä teollisuusyrityksen pitäisi olla sosiaalisessa mediassa (somessa) mukana? Usein olen törmännyt tämän tapaiseen kysymykseen keskusteltaessa yritysjohtajien kanssa eri foorumeilla – tosin viime vuosina vähenevissä määrin. Jokaisella meistä on kuitenkin oma ennakkokäsitys siitä mitä some on ja mihin sitä voi käyttää. Oman käsityksen muodostamiseen vaikuttaa vahvasti myös omat somen käyttökokemukset tai vastaavasti niiden puute, jolloin käsitys rakentuu sen pohjalle, mitä on kuullut tai nähnyt somea käytettävän. Ennen kuin mennään teollisuusyritys ja some teemaan, on siis lyhyesti hyvä avata mitä kaikkea some voi tarkoittaa. Sosiaalisia medioita ovat sovellukset ja palvelut, jotka perustuvat joko kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön tai joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä ja toiminnalla on merkittävä rooli arvon lisääjänä [1]. Kirjallisuudessa some palvelut on jaoteltu esimerkiksi seuraavasti [2, 3, 4]:
- Yhteistuotanto (wikit, esimerkiksi vapaa tietosanakirja Wikipedia ja organisaatiowikiohjelmisto Confluence)
- Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut (esimerkiksi Facebook ja ammatillisessa käytössä LinkedIn ja saksankielisillä alueilla Xing)
- Sisältöjen jakamiseen keskittyvät alustat (esimerkiksi YouTube, Instagram, Flickr ja SlideShare)
- Blogit ja mikroblogit (esimerkiksi blogialusta WordPress ja mikroblogi Twitter)
- Virtuaalimaailmat (esimerkiksi Second Life ja Unity pelimoottori virtuaalimaailmojen rakentamiseen)
- Verkkokeskustelut (esimerkiksi Suomi24, ohjelmointiin keskittyvä Stack Overflow, ja phpBB alusta omien keskustelufoorumien luomiseen)
- Keskinäisviestintään tarkoitetut mobiilipalvelut (esimerkiksi WhatsApp, Telegram ja Snapchat)
- Sosiaaliset toimistotyökalut (esimerkiksi ryhmätyöväline Microsoft Teams, Google Docs & Spreadsheets)
- Projektienhallintajärjestelmät (esimerkiksi Trello ja verkostojen hallinta- ja kehittämistyökalu Jakamo)
Some on siis paljon muutakin kuin Facebook. Mitä teollisuusyritykset voisivat näistä sovelluksista ja palveluista hyötyä? Hyviä esimerkkejä löytyy paljon Suomesta ja maailmalta. Somen käyttö voi olla puhtaasti sisäistä (ei auki ulkopuoliseen maailmaan) ja sen tavoitteena voi olla esimerkiksi projektinhallinnan tehostaminen, kustannus ja aikasäästöjen saavuttaminen tuotekehityksessä, laatutoiminnan parantaminen tai sisäinen viestinnän kehittäminen. Ulkoinen somen hyödyntäminen voi puolestaan tähdätä esimerkiksi asiakaspalvelun parantamiseen, sujuvampaan toimittajayhteistyöhön, asiakastarpeiden kartoittamiseen ja asiakkaiden osallistamiseen tuotekehitykseen. Tahallisesti jätin ensin mainitsematta myynnin ja markkinoinnin, joka on se tyypillisin skenaario, mihin teollisuusyritykset ensimmäisenä pohtivat somen hyödyntämistä. Yhä enenevissä määrin myös somen kautta rekrytointi on noussut tärkeämpään rooliin, muiden kanavien ohella. Voisiko muilta yrityksiltä oppia – ja mitä ovat nämä mainostamani hyvät esimerkit suomalaisista teollisuusyrityksistä? Ihan ensimmäisenä ohjaisin tutustumaan Teollisuusyrityksen digipolku katsaukseen, joissa useita yritysesimerkkejä teollisuudesta. Jos esimerkiksi kiinnostaa tietää, miten laatutoimintaa voi parantaa, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan Reifer Oy:n esimerkkiin laatukäsikirjan ja yhteisöllisten toimintaohjeiden laatimisesta Wikiin – ja mikäli raportin lukeminen ei kiinnosta, niin saman voi kuunnella Reiferin toimitusjohtajan Lasse Otranen kertomana: haastattelu (6 min) tai laajempi esitys Teknologiateollisuuden seminaarissa (17 min). Jos kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi toimittajayhteistyön kehittäminen, niin suosittelen tutustumaan Beckhoff Automation case-raporttiin. Some markkinoinnin saralla loistava esimerkki on Kemppi Oyj ja heidän tapa toteuttaa digitaalista markkinointia ja integroitua markkinointiviestintää: markkinointijohtaja Päivi Talosen haastattelu (8 min) ja edelläkävijän vinkit digitaalisuuden hyödyntämiseen esitys (31 min). Hyviä tapoja lähteä liikkeelle on myös verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa Some teollisuudessa LinkedIn-ryhmässä: https://www.linkedin.com/groups/3454994. Tervetuloa mukaan keskusteluun.
Kirjoittaja: Jari Jussila Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto, Tuotantotalous ja tietojohtaminen
& Projektitutkija Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta
Lähteet:
[1] Kärkkäinen, H, Jussila, J, Aramo-Immonen, H 2012. Sosiaalisen media valjastetaan projektiliiketoiminnan käyttöön. Projektitoiminta, (1), 76-79.
[2] Jussila, J. 2015. Social Media in Business-to-Business Companies’ Innovation. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu-Tampere University of Technology. Publication; 1333. Saatavissa: https://tutcris.tut.fi/portal/files/3827808/jussila_1333.pdf
[3] Isotalus, P, Jussila, J & Matikainen, J 2018, Twitter viestintänä ja sosiaalisen median ilmiönä. julkaisussa P Isotalus, J Jussila & J Matikainen (toim), Twitter viestintänä: Ilmiöt ja verkostot., 1, Vastapaino, Tampere, Sivut 9-30.
[4] Lakkala, H., Rainio, T., Jussila, J., Kärkkäinen, H., Pirttilä, O., Seppänen, M., & Peltola, T. (2015). Teollisuusyrityksen digipolku: Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta. (Tekes Review 319/2015). Helsinki: TEKES, National Technology Agency, Finland. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/teollisuusyritysten_digipolku.pdf
lue virpi einola-pekkisen kirjoitus työ 2.0 -kirjoitus
lue timo hakkaraisen digitalisaation johtamisesta -kirjoitus