Menetelmät
Ensimmäisessä työpajapilotoinnissa käytettiin rakenna-mittaa-opi kaavaa, mikä mahdollisti nopean syklin pakkausratkaisun kehityksessä ja vähentää riskiä tarpeettomasta kehitystyöstä. Ensimmäinen vaihe pilotoinnissa oli pakkausratkaisun valitseminen. Sen jälkeen mitattiin pakkauksen soveltuvuutta ja ruokailukokemusta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi määrällisiä kysymyksiä asteikolla 0-10 sekä laadullisia avoimia kysymyksiä ruokailukokemukseen liittyen. Kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka hyvin pakkaus soveltuu RUOKO-toimintamalliin käyttäjälähtöisten ominaisuuksien näkökulmasta sekä haluttiin selvittää kehityskohteet. Kyselylomake oli saatavilla e-lomakkeena välittömästi testitilanteen jälkeen, joten välitön palaute saatiin kerättyä suoraan testitilanteen yhteydessä.
Kolmannessa vaiheessa pilotointiin osallistuneet opiskelijat ideoivat informatiivisia tapoja sitouttaa kuluttaja lajittelemaan take away -pakkaukset. Pilotointityöpajaan osallistujat saivat RUOKO-hankkeen kautta taustatietoa innovointityöpajan ja kuluttajakyselyn ”Minä take away -ruokapakkausten kuluttajana” tuloksista sekä pakkaustrendeistä ymmärryksen muodostamiseksi. Taustatieto yhdessä pilotointitilaisuuden kanssa tarjosi lähtökohdat ideoinnille. Ideointi ja priorisointivaiheessa opiskelijoille tarjottiin innovoinnin työkaluja prosessin tukemiseksi, joiden avulla opiskelijat rakensivat prototyypin ja esittelivät sen perusteluineen RUOKO-hankkeen tiimille.
Järjestelyt
Pilotoinnissa käytettiin Pyroll Pakkaukset Group Oy:n taivekartongista valmistettua polyeteenipäällystettyä kierrätettävää pakkausratkaisua. Pakkaus täytti kriteerit: kierrätettävä ja elintarviketurvallinen. Pilotointiin valittiin painamaton pakkaus, sillä haluttiin saada tietoa tunnistavatko kuluttajat pakkausmateriaalit, osataanko pakkaus lajitella ja mielletäänkö pakkaus lajiteltavaksi. Lounasruokailu järjestettiin TAMKin Kaupin kampuksella sijaitsevan Campusravita Oy:n ravintolan kanssa. Opiskelijat pakkasivat lounasruoan itse suoraan ravintolan linjastolta ennalta määrättyyn pakkaukseen ja sulkivat pakkauksen sekä kuljettivat sen kampuksen tiloihin, jossa ruoka syötiin.
Tulokset
Pakkausratkaisu arvioitiin asteikolla 1-10 opiskelijoiden toimesta. Pakkauksen tiiviys sai parhaat pisteen (ka 8,7). Hieman hankalaksi koettiin ruokailu pakkauksesta (ka 4,1) ja pakkauksen sulkeminen (ka 5,2). Muut pakkauksen ominaisuudet arvioitiin keskiarvolla 6 tai paremmin. Pakkaus koettiin ympäristöystävälliseksi (ka. 7.6.), mutta pientä epävarmuutta lajittelutietämyksen (ka 6.2.9 ja materiaalin tunnistettavuuden (ka 4.9.) esiintyi. Pilotointiin osallistuneita kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä liittyen ruokailukokemukseen, lajitteluun sekä kehitysideoihin liittyen.
Vapaamuotoisista vastuksista selvisi, että osa opiskelijoista piti ruokailukokemusta tavanomaista lounasta parempana ja osa taas hankalana. Vastauksista kävi myös ilmi, että pakkauksesta oli hieman hankala syödä kannen kiinnikkeiden ollessa tiellä. Opiskelijat kuvailivat kokemuksiaan muun muassa seuraavalla tavalla:
”Söin pakkauksesta, se onnistui erittäin näppärästi”
”Take away -astian käyttö vähentää ruoan monipuolisuutta. Samaan astiaan ei tee mieli laittaa salaattia ja pääruokaa.”
”Hyvin merkityksellinen. Pakkaus toteutti omat ympäristö- ja lajitteluvaatimukset.”
”Reunojen muotoilu uudestaan, kenties irrotettavat reunat, katkoviivalla?
Opiskelijoilta kysyttiin myös, kuinka he lajittelisivat kyseisen pakkauksen, lajittelivatko he pakkauksen ja osaisivatko he lajitella pakkauksen. Vastauksissa esiintyi hajontaa ja pakkaus lajiteltaisiin joko sekajätteeseen, biojätteeseen tai kartonginkeräykseen. Lisäksi ohjeita lajitteluun liittyen kaivattiin, sillä vastauksissa esiintyi epävarmuutta, kuinka pakkaus tulisi lajitella ja mitä pakkaukselle tulisi tehdä ennen lajittelua. Tässä muutama suora lainaus opiskelijoilta:
”Vaikea sanoa, koska pakkauksessa ei ollut lajitteluohjeita tai merkkejä. Laittaisin kartonkiroskikseen.”
”Sekajätteeseen varmuuden vuoksi.”
”Miten kartonkiset ruokapakkaukset tulee kierrättää, jos se sisältää ruuantähteitä?”
Kyselyssä kysyttiin myös pakkauksen lajiteltavuuden helppouden ja ympäristöystävällisyyden merkitystä vastaajalle kuluttajana yleisellä tasolla. Osalle vastaajista lajittelun merkitys on suuri ja osalle merkityksetön. Kehitysehdotuksia pakkaukselle oli kanteen katkoreunaviivat tai irrotettavat kannet. Lisäksi lajitteluohjeistuksia kaivattiin sekä eri lokeroita kylmille ja lämpimille ruoille.
Kehitysideat
Opiskelijat ideoivat kehitysehdotuksia lajitteluinformaatioon liittyen. Teknisen toteutuksen osalta kehitysideoina nousivat pakkauksen kokokuviointi sekä QR-koodit. Myös pistekirjoitus mainittiin useampien ryhmien toimesta.
Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavia kehitysideoita olivat tunteisiin vetoavat kuvat/tekstit, lajittelufaktat sekä selkokieliset ohjeet, kuvitushahmot sekä # -sloganit lajittelun puolesta, pakkauksen esittämä kysymys lajitteluaktiivisuuteen liittyen, sekä vaiheittain etenevä joko kuvallinen tai sanallinen ohjeistus.
Toimintavoista kehitysehdotuksena mainittiin kansainväliset standardoidut merkkijärjestelmät, lajitteluohjeiden vastaavuus lajitteluastioiden värikoodausta, pakkausten pantillisuus sekä ravintolan vastuu asiakkaiden ohjeistamisesta oikeaan lajittelutapaan.
Pilotointityöpajassa nousi myös esille, että on tärkeä miettiä, keitä take away -pakkauksia käyttäviin kohderyhmiin kuuluu, ja kuinka heidän käyttäytymismalliinsa voidaan vaikuttaa.
Pakkausratkaisun pilotointi
Valittu pakkaus täytti kriteerit kierrätettävyyden osalta. Pilotointityöpaja loi hyvän pohjan pakkausratkaisun kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja tuleville työpajoille. Pilotin kautta vahvistui näkemys, että kierrätettävä ja ympäristöystävällinenkään pakkausmateriaali ei itsessään ohjaa lajittelemaan oikein. Tästä pilotista kerätyn tiedon perusteella RUOKO-hanke lähtee suunnittelemaan seuraavaa pilottia syksylle.
Kuluttajan sitouttaminen lajitteluun
Pilotointityöpajaan osallistuneet opiskelijat ideoivat lajitteluinformaation tehostamista take away -pakkauksissa käyttäen apunaan taustamateriaalia ja pakkausratkaisun pilotoinnin tuloksia. Työpajan kautta saatiin kerättyä erilaisia ajatuksia, kuinka kuluttajat voitaisiin sitouttaa lajittelemaan take away -pakkaukset.
Uusia ideoita tekniseen toteutukseen löydettiin sisäpuolisesta painatuksesta, joka sellaisenaan tuo haasteita migraation ja kontaktimateriaalin käytön näkökulmista. Mikäli ratkaisua lähdettäisiin pilotoimaan, tulee ottaa elintarviketurvallisuus ja olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntäminen huomioon. Käyttäytymiseen vaikuttaminen ja sosiaalisen median valjastaminen yhdessä # -sloganien ja kuvitushahmojen kanssa toivat uusia näkökulmia taustaselvitysten rinnalle.
Lue tästä koko raportti ensimmäisestä pilotointityöpajasta.
Teksti: Nina Kukkasniemi ja Sanni Joukainen
Kuvat: RUOKO-hanke