Moduulin teemoihin johdatti Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Markus Jähi. Keskiössä kokonaisuudessa ovat kiertotalouden kestävät liiketoimintamallit: kiertävät raaka-aineet, jakamisalustat, tuote palveluna, elinkaaren pidentäminen sekä resurssien talteenotto. Aihe kiinnosti ja keskustelutti osallistujia ilahduttavan runsaasti päivän aikana sekä omasta pakkausalan ammatillisesta että kuluttajanäkökulmasta.
Markus Jähin mukaan globaali siirtymä lineaaritaloudesta kohti hiilineutraalia kiertotaloutta tuo yrityksille selviä liiketoimintahyötyjä ja mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa, mutta käytännössä muutokseen sisältyy luonnollisesti aina haasteita, mm. uuteen osaamiseen, ajattelutapaan ja resursseihin liittyviä haasteita sekä koko ekosysteemiin liittyviä arvoketjun muutoksen haasteita.
Maailmantalous toimii kiertotalouden näkökulmasta edelleen varsin tehottomasti esimerkiksi materiaalien talteenoton vähäisenä hyödyntämisenä ja käyttökelpoisten tuotteiden ja materiaalien hukkaamisena kaatopaikoille tai polttoon. Kiertotalous tarjoaakin yrityksille runsaasti mahdollisuuksia puuttua tehottomuuksiin ja muuttaa ne lisäarvoksi.
Mitä on uudelleenvalmistus?
Lähipäivän aikana kuultiin myös vierailijaluennoitsija Jyri Hanskia, joka toimii erikoistutkijana VTT:llä. Hän keskittyi esityksessään tuotteen eliniän pidentämisen liiketoimintamalleihin (refurbish, reuse, remanufacture, reuse) ja niistä erityisesti uudelleenvalmistukseen (remanufacture).
Uudelleenvalmistus on kiertotalouden malli, jossa teollisin prosessein valmistetaan uusia tuotteita korjaamalla käytetyt ja hylätyt tuotteet hyödyntämällä niiden ydintä eli corea. Tavoitteena on säilyttää tuotteiden jäljellä oleva arvo, edistää kestävyys- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista ja tarjota tuotteita, jotka ovat yhtä hyviä kuin perinteisesti valmistetut.
Itse asiassa uudelleenvalmistetut tuotteet voivat olla parempia kuin samat tuotteet uusina, koska uusien ja korjattujen komponenttien käyttö voi parantaa laatua ja suorituskykyä sekä parannukset voivat perustua vika- ja kunnossapitodataan, kehittyneeseen teknologiaan tai uusiin säädöksiin tai asiakasvaatimuksiin. Erityisesti uudelleenvalmistusta hyödynnetään ilmailu- ja avuruusteollisuudessa, kuluttajatuote-, sähkölaite-, kaluste-, raskas työkone- ja meriteollisuudessa sekä lääketieteellisten laitteiden, rautatiekaluston ja renkaiden tuotannossa.
Uudelleenvalmistus kiinnosti osallistujia ja erityisesti sen pohtiminen, milloin kysymys on uudelleenvalmistuksesta ja milloin materiaalin uudelleen hyödyntämisestä, herätti runsaasti keskustelua vielä antoisan lähiopiskelupäivän päätteeksi.
Teksti ja kuvat: Riitta Vihuri