Maakunta- ja SOTE-uudistusta on tituleerattu useissa yhteyksissä vuoden 1865 kunnallisasetuksen jälkeen suurimmaksi julkishallinnon rakenteita muokkaavaksi mullistukseksi. Se vaikuttaa useiden eri hallinnonalojen ja -tasojen organisaatioiden toimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Muutos on tietysti suurin niille organisaatioille, joiden toiminnot ja henkilöstö siirtyvät kokonaisuudessaan tai osittain mahdollisesti muodostettaviin maakuntiin.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa on vielä epäselvää, viedäänkö hallinnonuudistus lainsäädännöllisesti maaliinsa vaalikauden 2015-2019 aikana. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin verrattain selvää, että näiden päätösten tuloksena mahdollisesti muokkautuva julkishallinnollinen kenttä ei suinkaan saavuta lopullista tai pysyvää muotoaan. Syntyvä kokonaisuus kehittyy oletettavasti tulevien vaalikausien aikana sekä toimeenpanon tuottamien teknisten korjausten että laajempien poliittisten rukkausten tuloksena.
Vaikka uudistus jäisi nyt suunnitellussa muodossaan toteutumatta, kohdistuu julkishallintoon joka tapauksessa paineita uudistaa rakenteita ja toimintoja. On myös syytä huomata, että hallinnonuudistuksia ei tehdä suinkaan tyhjiössä, vaan jatkuvassa muutoksessa oleva ulkoinen toimintaympäristö asettaa myös omat vaatimuksensa uudistusten suunnittelulle ja toimeenpanolle. Onko kaikkiin näihin muutoksiin ylipäätään mahdollista varautua, ja jos niin miten?
Muutoksiin varautuminen edellyttää tulevaisuussuuntautunutta ajattelua ja kykyä analysoida erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämän vuoksi järjestimme osana hanketta kolme tulevaisuustyöpajaa Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Niissä käsiteltiin paikallis- ja aluehallinnon jäsentymisen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Työskentely sai hyvän vastaanoton, minkä vuoksi halusimme työryhmänä tarjota tulevaisuustyöskentelymateriaaliamme laajemmin myös muiden käyttöön. Työskentelyohjeisiin ja –materiaaleihin pääset tästä.
Tulevaisuustyöskentely tarjoaa keinon epävarman ja nopeasti muuttuvan toimintaympäristön käsittelyyn ja mahdollisuuden varautua erilaisiin tulevaisuuden kehityspolkuihin. Muutosten keskellä on oleellista pohtia oman strategian suuntaviivoja ja sitä, miten ne vastaavat erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuusnäkökulman avulla voidaan haastaa strategisen ajattelun itsestäänselvyyksiä ja avartaa olemassa olevia näkemyksiä. Tärkeintä ei ole ”ennustaa” oikein, vaan luoda pohjaa mahdollisimman viisaalle omalle toiminnalle juuri tässä hetkessä.
Tulevaisuustyöskentelyyn liittyvää materiaalia on tarkoitus kehittää edelleen saamamme palautteen perusteella. Olisimmekin siis kovin iloisia, jos voisitte vinkata meille työskentelynne tuloksista ja kokemuksista esimerkiksi sähköpostilla
Tulevaisuusterveisin,
Jari, Jonne ja Juulia
Kommentit