Tässä vaiheessa hankeparin tutkimustyötä jatkettiin esiselvitysvaiheen ohjaamana. Erityisesti pyrittiin vastaamaan kysymykseen, mitkä asiat nähdään tulevan maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ‑mallin kannalta keskeisinä rajapintoina ja millaisia ovat eri tasojen vastuut ja tehtävät.Tämän vaiheen aikana KAITSE- ja KAITSE-EP –hankkeet saatettiin tutkimuksellisesti ja toiminnallisesti yhteen. Aineistona toimi palvelumuotoilun keinoin järjestetyssä työpajassa kerätty materiaali. Maaliskuussa 2017 järjestettyyn työpajaan osallistui yhteensä noin 40 eri osaamisalan asiantuntijaa ja toimijaa Tampereen, Turun ja Seinäjoen kaupunkiseuduilta. Esiselvitysvaiheen havaintojen pohjalta työpajatyöskentelyn lähtökohdaksi nostettiin palveluiden käyttäjien näkökulma ja työskentely tapahtui kolmen keskeiseksi tunnistetun teeman (työllisyyden hoidon, maankäytön ja elinkeinojen kehittämisen) ympärillä. Kerättyä aineistoa tulkittiin lokalismin, regionalismin ja julkisen arvon käsitteiden avulla.
Vaikka käynnissä olevat uudistukset ovat monimutkaisia ja ne saattavat näyttäytyä asiakkaille hankalasti ymmärrettävinä, on ratkaistavia pulmia huomattavasti vähemmän tarkasteltaessa uudistuksia palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Työpajan keskeinen tulos oli se, että palveluihin liittyvä operationaalinen kapasiteetti on saavutettavissa kaikissa tarkastelluissa toiminnoissa ja palvelukokonaisuuksissa, kunhan kehitystyö tapahtuu palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Esimerkiksi se, kuka loppu viimein palvelun järjestää ei ole palvelun käyttäjän näkökulmasta merkityksellistä, kunhan palvelu on järjestetty ja se täyttää käyttäjän tarpeet.
Lyhyellä aikavälillä operationaalisen kapasiteetin varmistaminen ei kuitenkaan ratkaise laajempaa legitimiteettikysymystä, joka on julkisen arvon tuottamisen ja uudistuksen pitkän aikavälin onnistumisen kannalta vähintään yhtä olennainen. Eräs legitimiteettikysymyksen keskeisimmistä ongelmista kytkeytyy yhden mallin mukaiseen uudistamisprosessiin – maakuntauudistus ei tunnista ja huomioi riittävällä tavalla erilaisten alueiden ja eri tason toimijoiden tarpeita, edellytyksiä eikä tulevaisuuksia. Rakennettavien maakuntien lisäksi myös uusimuotoiset kunnat joutuvat rakentamaan legitimiteettiään uudelta pohjalta, koska niiden palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvä rooli kapenee.