1. HPV 007, v. 2000−
Ensimmäinen Suomessa toteutettu papilloomavirusrokotetutkimus oli HPV 007. Tämä Faasi II vaiheen immunogeenisuustutkimus alkoi vuonna 2000, tutkittavina oli 100 alle 23-vuotiaista Helsinkiläistä. Tutkimus toteutettiin Helsingin YTHS:ssä. Rokotteena oli lääkevalmistaja MSD:n rokote.
2. Future II, v. 2002−
Vuonna 2002 toteutettiin Faasi III vaiheen tutkimus Future II MSD:n rokotteella Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Näistä Tampereen tutkimusasema oli Tampereen yliopiston alainen. Tässä kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin rokotteen tehoa ja turvallisuutta. Tutkimus kesti neljä vuotta. Se johti Gardasil® -rokotteen myyntilupaan syksyllä 2005. Tutkimukseen osallistui Suomessa noin 1700 alkujaan 16−17 -vuotiasta tyttöä.
3. HPV 008−
HPV 008 faasi III vaiheen tutkimus alkoi 2004 lääkevalmistaja GlaxoSmithKlinen (GSK) rokotteella Helsingissä Kätilöopistolla ja Väestöliitossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa ja laajeni keväällä 2005 viidelle paikkakunnalle (Espoo, Järvenpää, Lappeenranta, Mikkeli ja Vaasa).
HPV rokotteen tehoa ja turvallisuutta tutkivaan tutkimukseen kutsuttiin Suomessa 16−17 -vuotiaita vapaaehtoisia. Tutkimukseen osallistui n.5000 nuorta. Tutkimus on keväällä 2009 päättymässä. Tämän maailmanlaajuisen tutkimuksen tuloksien perusteella rokote todettiin tehokkaaksi ja turvalliseksi ja kauppanimellä Cervarix® se sai myyntiluvan Euroopassa syksyllä 2006.
4. HPV-012, v. 2005−2005
Pieni HPV-012 tutkimus toteutettiin Seinäjoella ja Tampereella 2004 -2005 jatkuen seurantavaiheen tutkimuksena syksyyn 2008. Tässä tutkimuksessa vertailtiin eri valmistuseriä sekä eri-ikäisten nuorten tyttöjen vasta-ainetasoja. GSK Biologicals´n rokotteella toteutettuun tutkimukseen osallistui Suomessa noin 25 10-14 -vuotiasta ja noin 70 15-16-vuotiasta nuorta. Tutkimuksella voitiin mm. todeta, että ennen kuukautisten alkamista rokotteen tuottamat vasta-aine tasot ovat jopa parempia kuin kuukautisten alkamisen jälkeen.
5. HPV 011, v. 2006−2007
Poikien tutkimus HPV 011 toteutettiin 2006- 2007 Jyväskylässä, Mikkelissä, Kotkassa, Kouvolassa, Raumalla, Tampereella ja Turussa. Tämän GSK Biologicals´n rokotteella toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli tutkia rokotteen turvallisuutta sekä sen kykyä saada aikaan vasta-ainemuodostusta pojilla ja nuorilla miehillä siten, että se mahdollisesti vähentäisi HPV-infektioita ja tartuntoja. Rokote todettiin myös pojilla turvalliseksi ja vasta-aineita hyvin muodostaviksi. Linkki: poikien tutkimus.
6. HPV- 040, 2007−2014
Kansanterveyslaitoksen, Tampereen yliopiston ja Väestöliiton papilloomavirusrokotteen parasta käyttöstrategiaa koskeva laaja faasi IV vaiheen tutkimus HPV-040, alkoi syksyllä 2007. Siinä tutkitiin jo tehokkaaksi ja turvalliseksi todetun GSK Biologicals´n jo myynnissä olevan rokotteen hyödyllisintä käyttöä. Vain Suomessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, pitääkö HPV-epidemian taltuttamiseksi rokottaa sekä tytöt että pojat, ja minkä ikäisenä rokottaminen on tehokkainta. Tutkimus toteutetiin paikkakuntasatunnaistettuna (33 eri paikkakuntaa) ja sen aikana tutkittavat saivat joko HPV16/18- tai hepatiitti B-virus (HBV) -rokotteet kolmen pistoksen sarjoina yläkouluiässä. Toisen rokotesarjoista (HPV tai HBV) nuorten oli mahdollista saada seurantavaiheessa 18,5-19-vuotiaana (poikkeuksena pojat, joille ei voitiin tarjota vain B-hepatiittti rokotesarja 18,5-19-vuotiaana). Vanhempien suostumuksella tutkimukseen lähti noin 32 000 nuorta.
7. HPV 004, 2014-
Aikaisemmin HPV 040 tutkimukseen osallistuneita ja tutkimuksessa HPV-rokotteen 12-15-vuotiaana (vuosina 2007-9) tai 18-vuotiaana (vuosina 2010-14) saaneita 1992-1995 syntyneitä tyttöjä on kutsuttu 22-vuotiaina jatkotutkimukseen. Tarkoituksena on selvittää, kuinka usein HPV-rokotteen saaneiden tulisi osallistua kohdunkaulansyövän seulontoihin. Tutkimus jatkuu edelleen.
8. HPV 014, 2016-2018
FASTER-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten HPV-rokotukset voitaisiin toteuttaa 25-45 vuotiailla (Suomessa lähinnä 25-30-vuotialla) naisilla. Sitä toteutettiin 11 eurooppalaisessa maassa EU-rahoituksella. Suomessa tutkimusta toteutettiin Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Laitilassa, Porissa, Raumalla, Tampereella ja Varkaudessa.