Building a competitive edge in a fair data economy for higher education (FairDatAct) -hankkeessa tekoälyn ja datan entistä parempaan hyödyntämiseen pureudutaan rakennetun ympäristön, valmistavan teollisuuden ja konetekniikan, sosiaali- ja terveysalan sekä datan liiketoiminnallisen arvon käyttötapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on valjastaa reilun ja avoin datatalous hyötykäyttöön ja kilpailueduksi korkeakouluille.
– Viemme teorian käytäntöön rakentamalla jokaisen teeman ympärille oman käyttötapauksen eli use casen. Käyttötapauksien kautta pyritään löytämään myös aloja yhdistäviä tekijöitä yhteisiä tutkimus- ja koulutusavauksia varten. Hankkeen käyttötapaukset ovat tuottaneet paljon sektorikohtaista uutta tietoa jo nyt, kertoo projektipäällikkö Katri Salminen.
Hänen mukaansa tärkeässä roolissa ovat FAIR-periaatteet. Niiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable).
TAMKin erityisosaamisalueille kohdistuvat käyttötapaukset konkretisoivat projektityötä
Valmistavan teollisuuden osalta hankkeessa on otettu käyttöön uusi teollinen esineiden internetin alusta.
– Alustalle on yhdistetty useampi tuotannossa käytetty laite (mm. robotiikkaa), kehitetty datan hyödyntämistä edesauttavia konkreettisia käyttötapauksia ja kokeiltu mahdollisuutta käyttää teollista 5G-verkkoa datansiirtoon esimerkiksi viivettä pienentämään. Valmistavan teollisuuden alueelta on myös julkaistu kaksi konferenssipaperia, sanoo teollisuusteknologian lehtori Petri Pohjola.
Rakennetun ympäristön käyttötapaus liittyy rakentamisen ja rakennusten käytön CO2-päästöihin. Alan kansallisia ja kansainvälisiä data-aineistoja voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän analysoimaan mm. päästövähennysmahdollisuuksia. Niitä voitaisiin hyödyntää myös yrityksissä tiedolla johtamiseen ja liiketoimintaan.
Rakennetun ympäristön ja biotalouden lehtori Eero Nippala kertoo, että hankkeessa selvitetään, mitä rakennuskäyttödataa on olemassa, miten rikkonaista se on, millaista dataa on saatavissa opetus- ja tutkimuskäyttöön ja mitkä ovat sen hankintakustannukset. Vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteeseen pääsy vaatii lisää tietoa rakennuksista ja niiden käytöstä, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan suunnitella. Hankkeessa tehdään myös rakennuspilotti sekä selvitetään sovellusmahdollisuuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta kerätään lainsäädännön nojalla asiakas- ja potilastietoja sekä hallinnollista tietoa eli dataa, jota on mahdollista hyödyntää ensisijaisen käyttötarkoituksen ohella toissijaisiin tarkoituksiin. Terveysdatan osalta hankkeessa on laadittu datan hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvä verkkokurssi. Rekisteritutkimuksesta on kirjoitettu tieteellinen artikkeli.
Datapohjaiseen liiketoimintaan keskittyvässä osaprojektissa on kerätty haastatteluaineistoa suomalaisista datatalouden edelläkävijäorganisaatioista. Haastattelujen avulla rakennetaan uutta ymmärrystä siitä, miten edelläkävijäyritykset hyödyntävät nykyisin dataa ja tekoälyä liiketoiminnan kehittämisessä.
– Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota muun muassa siihen, miten datatransformaatiota tulisi yrityksissä johtaa ja miten yritykset voivat hyödyntää dataa organisaatiorajojen yli. Tieteellisen julkaisemisen lisäksi aineistoa hyödynnetään liiketalouden opetuksen kehittämisessä mm. OPS-uudistuksessa, toteavat yliopettaja Pia Hautamäki ja liiketalouden ja median lehtori Markus Jähi.
Datavallankumoukseen tarvitaan tietoa ja taitoja
Uusien innovaatioiden johtaminen, tekoälyn ja datan hyödyntäminen organisaation ydintoiminnassa sekä datan ja tekoälyn turvallinen ja eettinen kehitys vaativat monialaista osaamista.
FairDatAct-tiimiläiset ovat keränneet tietoa myös datavallankumouksen edellyttämistä taidoista.
– Aihe on kiinnostava, sillä aiempi tieto aiheesta keskittyy huomattavan usein työpaikkailmoitusten analysointiin tai teknisiin taitoihin. Nämä eivät kuitenkaan riitä, mikäli datasta ja tekoälystä aiotaan saada uusi vientivaltti Suomelle. Molempien hyödyntäminen edellyttää koko organisaation muutosta, painottaa Salminen.
FairDatAct -projektitiimi on ollut mukana lukuisissa tutkimusjulkaisuissa. Näissä julkaisuissa on esitelty muun muassa valmistavan teollisuuden datankeruun teknistä toteutusta, rekisteritutkimusta sekä teollisten älypalvelujen (smart services) kaupallistamista.
Myös hankkeen kansainvälistyminen on sujunut suunnitellusti. Projektitiimi osallistui European Big Data Value Forum -tilaisuuteen Valenciassa lokakuussa. Tämä tapaaminen on merkittävästi vauhdittanut TAMKin osallistumista uusiin kansainvälisiin rahoitushakemuksiin.
Ensi vuonna hankkeessa luodaan projektin yhteisiä, kaikkia käyttötapauksia edistäviä sisältöjä. Näistä tärkeimmät ovat etiikkaan, datataitoihin ja arvonluontiin liittyvät sisällöt. Hankkeessa tehdään aktiivisesti tutkimusjulkaisuja ja toimitaan yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa.
Lisätiedot
Katri Salminen
Projektipäällikkö
Teollisuusteknologia
Tampereen ammattikorkeakoulu
katri.salminen@tuni.fi, 040 6824 741
Teksti: Katri Salminen ja Hanna Ylli
Kuva: Hanna Ylli