Esittely

Keskiaikainen puupatsas. Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi
Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi Kuva: Marika Räsänen

Projekti analysoi erilaisia pyhimyksiin liittyviä lähderyhmiä "eletty usko" käsitteen ja metodologian kontekstissa.

Projekti tuottaa uutta tietoa eletystä uskosta keskiajan Suomessa yhdistäen vahvan empiirisen analyysin eletty usko- ja kokemuksen historia -tutkimuskentistä nousevaan teoreettiseen viitekehykseen.

Tausta

Käsitys uskosta ”elettynä” nousee ajatuksesta, että usko oli jotain, jota ihmiset aktiivisesti neuvottelivat, tekivät ja elivät arjessaan. Se ei ollut vain spiritualiteettia. Teologia ja kirkko instituutiona toimivat taustalla, uskon ollessa aktiivinen sosiaalinen prosessi. Usko kiteytyi rituaaleihin, tapoihin ja symboleihin.  Se oli opittuja tapoja ja jaettuja tunteita ja kokemuksia. Lived Religion on kansainvälisesti nousussa oleva tutkimuskenttä, mutta Suomen keskiaikaa koskeva tutkimus puuttuu lähes kokonaan.  Projekti keskittyy vuorovaikutukseen pyhimysten kanssa. Näistä meille tärkeimmät ovat Pyhät Birgitta, Maria, Anna ja Henrik.

Tavoite ja tehtävät

Pyhimyskultit ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa olivat yksi keskiaikaisen eurooppalaisen kulttuurin leimallisimmista piireteistä. Pyhimyskultit olivat yhtä aikaa ylirajaisia ja paikallisia. Ne olivat osa teologiaa, kirkkoinstituutiota, mutta myös kristittyjen arkea ja tunne-elämää. Tässä projektissa yhdistetään laaja otanta kirjallisia ja materiaalisia keskiaikaisia lähteitä, kuten liturgisia lähteitä, saarnoja, testamentteja, lahjoituksia ja veistoksia ja muita artefakteja. Yhdistävänä tekijänä toimivat jaetut analyyttiset käsitteet: materiaalisuus ja aistihavainnot.

Esineet loivat ja heijastivat sosiaalisia suhteita: pyhimys oli konkreettisesti läsnä reliikeissään luoden pyhän tilan hautansa ympärille. Aistiminen – näkeminen, kuuleminen, haistaminen ja joskus jopa maistaminen – tekivät teologiasta, liturgiasta ja pyhimyksen läsnäolosta konkreettisia ja ymmärrettäviä. Etsimme vastauksia kysymyksiin, millaista eletty usko oli, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy vertailussa Itämeren alueeseen. Millä tavalla pyhimykset olivat läsnä arjessa ja määrittivät identiteettiä alttarilahjoitusten kautta; miten kokemusta pyhyydestä tuotettiin liturgiassa, saarnoissa ja esineissä?

Vaikuttavuus

Projekti tuottaa innovatiivisen metodologian kautta uutta tietoa Suomen keskiajasta. Iso osa tutkimuksesta on vuosikymmeniä vanhaa. Vaikka lähdemateriaali on fragmentaarista ovat säilyneet lähteet uusien kysymysten ja näkökulmien tarpeessa. Projektin keräämää dataa pyhimyskulttien käytännöistä syötetään yhteistyökumppanin (Mapping Lived Religion -projekti) tietokantaan. Tietokanta yhdistää nykyisen Suomen ja Ruotsin alueet ja mahdollistaa vertailun alueiden välillä ja luo uusi mahdollisuuksia tulevaisuuden tutkimukselle. Kunnianhimoisin tavoitteemme on uudistaa eletty usko -tutkimuksen metodologiaa.

Rahoittajat

Svenska litteratursällskapet i Finland