Eliniänodote Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa kasvaa, ja yhä useammalla meistä on edessään pidempi aikahorisontti kuin vanhemmillamme tai isovanhemmillamme. Yli puolet 2000-luvun alussa syntyneistä tulee elämään vähintään satavuotiaaksi. Sadan vuoden elämä eletään yhä useammin kaupunkimaisissa ympäristöissä, joiden tulee vastata erilaisten ikäpolvien tarpeisiin sosiaalisesti, materiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Miten elää sadan vuoden elämä onnellisesti ja kestävästi? Miten voimme sovittaa yhteen eliniän pidentymisen ja kestävän kehityksen sosiaalisen, materiaalisen, taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden?
Näiden monisyisten haasteiden ratkaisu vaatii erilaisten näkökulmien yhdistelyä, tutkimustiedon ja päätöksenteon kohtaamista sekä laadukasta keskustelua, dialogia. Tervetuloa seuraamaan, kun neljä asiantuntijaa luo ratkaisuja SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla 13.7. klo 16-16.45! Voit seurata keskustelua niin paikan päällä Porissa kuin striiminä MTV Katsomon kautta.
Ratkaisijoina: Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Tampereen yliopiston gerontologian (ikääntymisen) professori Anu Siren ja Tampereen yliopiston tutkija Tiina Vaittinen. Juontajana Tampereen yliopiston alumni Heidi Rantala.
Keskustelun järjestää Tampereen yliopiston kestävään kaupunkikehitykseen liittyvä profilaatioala Sustainable Transformation of Urban Environments (STUE) ja Gerontologian tutkimuskeskus GEREC. STUE edistää tutkimusta, yhteisötoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista, tavoitteena luoda ratkaisuja kaupunkien kestävyysmurrokseen.
Ratkaistavat haasteet
Kuinka sovittaa yhteen pitkä elämä ja kestävyyshaasteet?
Yhä useampi suomalainen elää hyvin pitkän elämän: Yli puolet 2000-luvun alussa syntyneistä tulee elämään vähintään satavuotiaaksi. Lisääntyvät terveet elinvuodet ovat myös yksi kestävän kehityksen mukaisista sosiaalisista tavoitteista.
Pitkään elämään liittyy kuitenkin myös monenlaisia kestävyyshaasteita. Ympäristön ja materiaalisen kestävyyden näkökulmasta monet tämän hetken ratkaisut, kuten inkontinenssisuojien käyttö virtsanpidätysongelmien “hoitona” eivät ole tulevaisuudessa mahdollisia. Yhä useamman eläessä hyvin vanhaksi hoivan tarve kasvaa vääjäämättä ja siten myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat haasteiden edessä.
Miten voimme sovittaa yhteen eliniän pidentymisen ja kestävän kehityksen sosiaalisen, materiaalisen, taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden? Ratkaisijoina kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja tutkija Tiina Vaittinen/Tampereen yliopisto.
Mikä on pitkän elämän tarkoitus?
Elinajanodotteen kasvaessa Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa kasvaa, yhä useammalla meistä on edessään pidempi aikahorisontti kuin vanhemmillamme tai isovanhemmillamme. Käyttöömme tulee ikään kuin ”ylimääräisiä” elinvuosia. Kaikkia pidentyvä elämä ei kuitenkaan kosketa samalla tavalla: tutkimusten mukaan elinajan odote vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Jos käytössä ei ole taloudellisia säästöjä tai tuloja, pitkä elämä voi myös näyttäytyä ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena.
Miten elämän pidentyessä saavutetut ”ylimääräiset” vuodet tulisi käyttää: työntekoon, elämästä nauttimiseen, muiden hoivaamiseen, vai johonkin muuhun? Kuinka ratkaista eliniän pitenemisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden väliset yhteydet sekä taata tasavertaisemmat mahdollisuudet ”ylimääräisiin” vuosiin ja niiden käyttämiseen? Ratkaisijoina vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja professori Anu Siren/Tampereen yliopisto.
Tutustu ohjelmaan SuomiAreenan sivuilla
Seuraa striimiä tai katso tallenne MTV Katsomosta
In English: STUE will organise discussion on ageing and sustainability in SuomiAreena festival on 13.7.2022. The event is held in Finnish.
Lisätietoja:
Tutkimuskoordinaattori Alisa Vänttinen, alisa.vanttinen@tuni.fi
Professori Anu Siren, anu.siren@tuni.fi