Polku yrittäjäksi haarautui sattumalta
Sofia Ikineva valmistui TAMKista fysioterapeutiksi vuonna 2021. Hänellä on takanaan myös liikunnan ohjauksen opintoja Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa. Esikoisen syntymän jälkeen hän pohti parasta tapaa käyttää osaamistaan. Yrittäjän polulle päätyminen oli enemmänkin sattuman kauppaa. Hän oli jo opiskeluaikana hankkinut Y-tunnuksen, koska opiskeluaikana oli yllättäen tarjoutunut mahdollisuus työllistyä oman alan töihin fysioterapeuttiyrittäjälle, mutta vain ammatinharjoittajana. Sille tielle, yrittäjäksi, Sofia sen jälkeen jäikin.
COVID-pandemia oli vaativa tilanne uudelle yrittäjälle ja pienyrittäjille ylipäätään. Fysioterapiapalveluja sekä pilates- ja joogaohjausta oli tarjottava nopeasti täysin uudella konseptilla, etäyhteydellä, videostreameilla tai vain muutaman asiakkaan lähiryhmissä.
– Siinä oli moni uuden äärellä, ja aluksi tuntui jopa pientä kauhua, mutta äkkiä siihenkin tottui, Sofia muistelee.
Vaikka vuonna 2023 on palattu lähikanssakäymisen aikaan, pandemia-ajasta jäi käteen myös positiivisia oppeja. Sofia kertoo, että haastava aika lisäsi rohkeutta hypätä uusiin tilanteisiin eikä uusi pelota niin paljoa.
Ihmiset myös oppivat käyttämään somea ja etävälineitä aiempaa monipuolisemmin, esimerkiksi olleessaan yhteydessä yrittäjiin. Verkkosivujen lisäksi myös Instagram on yleinen tapa yrittäjille kertoa omista palveluista ja kontaktoida asiakkaita. Osa asiakkaita pitää siitä, että yrittäjän saa nykyään kiinni monista eri kanavista.
– Omalle toiminnalle ja asiakaskunnalle some näyttää toimivan hyvin.
Mikroyrittäjällä on persoona pelissä
Sofia nostaa mikroyrittäjän suurimmaksi haasteeksi yksinäisyyden ja pahimmillaan jopa yksin puurtamisen, koska yksinyrittäjällä ei ole aina luontevaa yhteisöä tai suuremman organisaation turvaa. Yrittäjä voi olla paljon oman kokemuksen tai jopa sattuman armoilla, jolloin yritysmaailma tuntuu ”villiltä länneltä”. Parhaimmillaan yrittäjyys on kuitenkin vapautta ja sitä, että on mahdollisuus raivata aivan omanlaista urapolkua. Niin pääsee tekemään työtään intohimolla ja saa siitä vielä leivän pöytään. Myös asiakaspiiri ja yhteistyöverkosto ovat oman näköisiä, eri tavoin kuin jos työskentelisi osana jotakin organisaatiokoneistoa.
– Koen, että tämä kaikki tukee myös minun omaa hyvinvointiani, ja sitä kautta minun on helpompaa rakentaa sitä hyvinvointia myös muille.
Oman näköinen asiantuntijuus on myös välttämättömyys, sillä terveysalalla, myös fysioterapiassa, mikro- ja pienyrittäjiä vastassa ovat usein suuret terveysalan jätit, joiden kanssa ei voi kilpailla samoilla pelimerkeillä. Monet asiakkaat haluavat tällä alalla kuitenkin valita pienyrittäjän, sillä silloin pääsee asiakassuhteeseen juuri sen toimijan kanssa, jolta haluat palveluita ostaa. Pienyrityksellä on omat persoonalliset ”kasvot” ja toiminnan ketteryys, joita isommalla organisaatiolla ei ole.
– Omaa persoonaa ja tarinaahan siinä asiakkaille myydään itse palvelujen lisäksi – ja se myös ihmisiä houkuttelee.
Myrsky antoi eväitä uuden kehkeytymiselle
Sofia on osallistunut Myrsky-hankkeen sparrauspajoihin ja on pitänyt niitä antoisina. Erityisesti tekoälyä käsitellyt sparrauspaja ja teknologiayrittäjä Teemu Arinan luento innostivat tutustumaan kuvien luomiseen tekoälysovellusten avulla, mihin Sofia tunnustaakin lähes hurahtaneensa. Sparrauspaja, jossa valmentaja Veijo Hämäläinen avasi systeemistä ja ajattelua ja sen merkitystä mikro- ja pienyrittäjille, oli Sofian yritystoiminnan kannalta voimaannuttava.
– Se oikeastaan ”räjäytti mun ajatteluni”. Se oli sitä, mitä mä olin ajatellutkin, että ei pidä olla siellä omassa poterossa ja pelätä sellaista, mitä ei ole vielä tehty, että on annettava mahdollisuus myös jonkin täysin uuden kehkeytymiselle.
Muiden alojen yrittäjien tapaaminen on todella antoisaa, sillä on mahdollista ideoida ja jakaa ajatuksia, vaikka toimisikin eri alalla kuin keskustelukumppanit.
Tavoitteena palvelujen kehittäminen vielä rohkeammin omanäköisiksi
Sofia on saanut urallaan tehdä perinteistä fysioterapeutin työtä sekä ohjannut pienryhmiä, mutta haluaisi tulevaisuudessa nähdä fysioterapian alueen aiempaa laajemmin sekä hieman rikkoa perinteisiä fysioterapeutin työn kaavoja. Aika on hänestä tälle jo kypsä, koska asiakkaatkin ovat jo alkaneet nähdä fysioterapian eri tavoin; yksittäisen lihasryhmän tai kehonosan kuntoutuksen sijaan keskitytään koko arjen miettimiseen tai oman kehosuhteen parantamiseen. Tämä on luonut fysioterapeuteille uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa omaa työkenttäänsä. Sofia on myös havainnut, että fysioterapeuttien perinteisiltä työpaikoilta palkkatyöntekijöiden työpaikat ovat vähenemässä ja ammatinharjoittajan malli yleistyy.
Tulevaisuudessa Sofian tavoitteena on kehittää omaa osaamista ja yrittäjyyttä entistä laajemmalle sekä avata lisää tilaa uudenlaisille yhteistyön mahdollisuuksille.
– Olen kiinnostunut kaikenlaisista sellaisista töistä ja aluevaltauksista, joissa ei aiemmin ole työskennellyt fysioterapeutteja.
Hän ei mieti tulevaa uraansa niinkään yksittäisten asioiden tai tehtävien kautta vaan pikemmin arvojen kautta. Sofia toivoo, että pystyy tekemään jatkossakin omien arvojensa mukaista työtä, tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja pitämään yritystoimintansa vakavaraisena. Hän haluaa mennä fysioterapeuttinakin sellaisille poluille, joilla muut eivät vielä ole olleet.
Entä jos vielä opiskelisi?
Ammattikorkeakouluilla ja yrittäjillä olisi mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä vielä nykyistäkin enemmän. Opiskelijana Sofia olisi kaivannut vieläkin vapaampia käsiä oman ammatillisen osaamispolun luomiseen ja lisää mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Jo opiskeluvaiheessa kannattaisi yrittäjyys tuoda opiskelijoille selkeämmin esiin tuominen konkreettisena vaihtoehtona, koska se on kuitenkin tulevaisuutta. Myös erilaisia opiskeluajan opintoprojekteja voisi yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä olla vieläkin enemmän.
– Yrittäjien ja korkeakoulujen pitäisi löytää toisensa vieläkin paremmin.
Myrsky-hanke palveluineen on ollut Sofialle positiivinen kokemus. Hän toivoo, että jatkossakin ammattikorkeakoulut tukisivat pienyrittäjiä. Kaikenlainen rohkaisu ja inspiraatio on aina tervetullutta. Lisäksi monet, omalla alallaan huippuasiantuntevat yrittäjät kamppailevat osaamisensa sanoittamisen kanssa. Yrityksen brändäykseen siis kaivataan usein tukea. Ammattikorkeakouluja ajatellen opiskelukaan ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto:
– Kun valmistuin, sanoin puolisollenikin, etten enää opiskele. Nyt kun olen taas käynyt täällä TAMKissa ja HUBSissa, niin tulee tunne, että haluan opetella ja osata kaikkea sitä, mitä nämä täällä, nauraa Sofia ja viittaa ympärilleen.
Sofia Ikinevasta ja hänen yrityksestään voit lukea lisää täältä: https://www.sofiaikineva.com/
Kuvat ja teksti: Liisa Marttila
