Ilman reflektointia ei haasteistakaan opi
Nina Lyytinen korosti esityksessään, että resilienssi, siis muutoskyky ja taito selvitä haastavissa tilanteissa, ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan sitä pitää harjoitella. Haastavissa tilanteissa on hyvä peilata tapahtumia sekä omia ajatuksia ja tunteita. Mitä mielessä ja kehossa tapahtuu? Mitkä keinot auttavat? Millaisista keinoista ei ole apua? Esimerkiksi jos muutokset tuottavat pelon tunnetta, kannattaa miettiä sitä, millaiset asiat tuovat turvaa ja lisätä niitä elementtejä elämäänsä.
Pienessä yrityksessä yrittäjä itse on yrityksen tärkein työkalu, siksi omia ”kuulumisia” kannattaa kysellä ainakin viikoittain. Luonnollisesti myös henkilöstön hyvinvointi on tärkeää.
– Hyvinvoiva johto ja hyvinvoivat työntekijät yleensä tekevät hyvää tulosta, huomauttaa Nina Lyytinen.
Yksilön tai yhteisön resilienssi tulee esiin yleensä muutosten tai haasteiden aikana, mutta niitä kannattaa ennakoida tai jopa harjoitella sekä rakentaa keinoja taklata muutoksia. Näin toiminta haastavissakin tilanteissa on helpompaa.
Happinaamari aina itselle ensin
Stressivalmentaja Miia Huitti korosti, että mikro- ja pienyrittäjän tulee pitää hyvää huolta omasta jaksamisestaan sekä antaa tilaa stressistä palautumiselle. Ihmiskeho reagoi paineisiin ja muutoksiin yleensä automaattisesti. Stressitilanne ei silti aina tarkoita pelkästään ikäviä tilanteita vaan kaikenlaista virittäytyneessä tilassa olemista. Sopiva määrä stressiä pitää ihmisen virkeänä, mutta pitkittynyt stressi vaikuttaa ajatteluun, motivaatioon ja käyttäytymiseen. Stressitilanteeseen ei kannata eikä pidä tottua.
– Teistä jokainen on varmasti innostunut siitä, mitä tekee. Innostuksen tilastakin on välillä hyvä hypätä syrjään ja hengähtää.
Hengähtämistä työpajassa kokeiltiinkin, konkreettisesti, hengitysharjoituksen avulla. Miia Huitti kertoo itsekin tekevänsä hengitysharjoituksia päivittäin, sillä ne vaikuttavat koko kehoon.
– Hoida stressiä samoin kuin hoitaisit hampaitasi, säännöllisesti ja päivittäin.
Arvostus, turvallisuus ja luottamus ovat kaiken perusta
Aivotutkija Ville Ojanen kuvaili tunteiden, ajattelun ja hermoston reagointia ihmisyhteisöihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Hän totesi, että kyky olla muiden kanssa yhdessä liittyy paljon muuhunkin kuin ajattelutoimintoihin. Ihmisyhteisöjen suhteet ja vuorovaikutus näkyvät koko hermostojärjestelmässämme, niin aivoissa kuin vastassakin. Tiedonkäsittely ei siis ole pelkästään aivojen asia vaan kokonaisvaltainen prosessi.
Esimerkiksi työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa koko kehon toimintaan, verenkiertoa myöten. Tällä on luonnollisesti vaikutusta siihen, miten tehokkaita ja luovia työssä olemme. Ville Ojanen päätti osuutensa huomioon siitä, että työelämän yleisin läsnäolon tapa on valitettavasti se, ettei toisia ihmisiä kuunnella.
– Ihmiset ovat ytimiään myöten sosiaalisia olentoja. Suhtaudu siis muihin uteliaisuudella ja arvostuksella. Läsnäolosi on mielipiteitäsi arvokkaampaa.
Paneelikeskustelussa summattiin esitysten aikana noussutta keskustelua. Panelistit totesivat, että ihmiset reagoivat muutokseen ja esimerkiksi kiireeseen hyvin eri tavoin. He päätyivät käyttämään liikennevalovertauskuvaa. Tulee miettiä niitä tilanteita, joissa voit itse vaikuttaa kiireeseen ja höllätä kaasujalkaa.
– Opettele tunnistamaan, oma ”keltainen valosi”, punaisista valoista pakittaminen voi olla jo myöhästä tai ainakin vaikeaa.
Teksti ja valokuvat: Liisa Marttila
