Jokaisesta lääkäri- ja sairaalakäynnistä, veri- ja biopankkinäytteestä kertyy dataa eri rekistereihin.
– Meidät ympäröidään datalla emmekä pysty välttymään siltä edes ruokakaupassa. Meistä kerätään tekoälypohjaista tietoa joka hetki. Siksi dataa pitää osata tunnistaa, ymmärtää ja käyttää eettisesti kestävällä tavalla. Sitä käyttöä pitää osata myös opettaa, painottaa TAMKin Soveltavan tutkimuksen keskuksessa työskentelevä yliopettaja Arja Halkoaho.
Hänen erityisosaamistaan on etiikka. Eettisyys ja tekoälylukutaito koskevat koko FairDatAct-hanketta, jossa Halkoaho vastaa etiikan osa-alueesta. Työparinaan hänellä on yliopettaja Eeva Liikanen, jolla on pitkä kokemus sotealan opetuksesta.
Terveysalan data on arvokasta, mutta myös sensitiivistä
Terveydenhuollon rekisteridatassa on ihmisten terveydentilasta kertovaa arkaluonteistakin dataa, joten sen käyttö ei ole mutkatonta. Niin terveydenhuollossa kuin lääke- ja terveystieteellisessä tutkimuksessakin on paljon erilaisia rekistereitä, mutta niiden käyttämiseen pitää olla lupa.
– Lainsäädännön nojalla kerätään potilastietoja, mutta ensisijaisesti niitä käytetään potilaan terveyden edistämiseen ja hoitoon. Sitten on joitakin toissijaisia tarkoituksia, joihin dataa voi käyttää kontrolloidusti, kuvailee Liikanen.
Tästä toissijaisesta käytöstä on säädetty toisiolaki, joka mahdollistaa terveystietojen tietoturvallisen käsittelyn.
– Sitä dataa voitaisiin käyttää myös alan toiminnan kehittämiseen, mutta osaamista sensitiivisen datan eettiseen käyttöön pitää ensin vahvistaa.
Sote-alan käyttötapauksessa tutkitaan sitä, millaisia osaamisia tulevaisuudessa tarvitaan
Datan toisiokäyttö edellyttää ennen kaikkea omaa havahtumista.
– Liike-elämän edustajien ja opettajien palautteissa on korostunut tarve eettiseen osaamiseen, joka arvotetaan korkealle. He kokevat tarvitsevansa lisää osaamista etiikasta, datasta ja tekoälystä. Siksi FairDatAct-hankkeessa on tuotu sitä puolta vahvasti esiin, Halkoaho kertoo.
Hänen työpöydällään on parhaillaan aiheen eettinen viitekehys. Aikomuksena ei ole tehdä oppikirjaa sotealan datan hallinnasta, vaan enemminkin pohditaan datan käyttöä ja sitä, millaista osaamista se vaatii opettajilta.
– Olemme koonneet aineistoja ja kirjallisuutta hankkeessa tehtävää työkirjaa varten. Kuvaamme sitä, millaisena tekoäly näyttäytyy koulutuksessa erityisesti ammattikorkeakoulun näkökulmasta.
Opettajien lisäksi osaamista pitää siirtää myös opiskelijoille
Opiskelijat ovat innostuneet tekoälyn ja datan hyödyntämisestä. Hankkeessa tuotetaan kolme opinnäytetyötä, jotka liittyvät tekoälyn ja datan hyödyntämiseen liike-elämässä ja terveyden edistämisessä. Yksi työ kohdentuu opettajien osaamiseen.
– Opiskelijat ovat olleet rohkeita, koska aihe on haastava, mutta se myös kiinnostaa ja puhututtaa, Halkoaho kiittää.
Hyvää dataosaamista löytyy jo, mutta eettistä osaamista on varaa parantaa
TAMKissa on meneillään Dataosaamisen ja tekoälyn ylempi tutkinto-ohjelma. FairDatAct-hankkeessa on tehty myös verkkokurssi, jota hyödynnetään Kliinisen asiantuntijan ja bioanalytiikan kehittämisosaamisen ylemmässä tutkinto-ohjelmassa. Verkkokurssi toteutuu ensimmäisen kerran syksyllä 2025. Lisäksi TAMK on mukana viiden ammattikorkeakoulun kansallisessa, bioanalyytikkoja kouluttavassa verkostossa, jossa toteutetaan myös opintojaksoja.
– Sinne tulee uutena Datan hallinta bioanalytiikassa -kurssi. YAMK-opiskelijat tutustuvat sotealan rekistereihin ja kehittävät oman organisaationsa toimintaa yrityksen oman datan pohjalta, Liikanen kertoo.
Rekisteridatan eettistä osaamista tarvitaan myös dataan ja tekoälyyn pohjautuvissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa, eikä vain niissä hankkeissa, joihin haetaan tutkimuseettisen toimikunnan puoltavaa lausuntoa.
– Hanketoimijoidenkin pitää ymmärtää se, mitä eettisyys on, kun keräämme dataa hankkeessa. Mitkä olivatkaan ne eettiset pääkohdat, jotka pitää ottaa huomioon? Samoja ajatuksia saimme myös etiikan työpajassa. Ihmiset toivovat keskustelutunteja, esimerkkitapauksia ja pakollista koulutustakin, koska aihe on niin tärkeä, kertoo Halkoaho.
Terveysalan koulutuksessa datan käyttöön on panostettu, mutta muilla aloilla eettinen osaaminen voi olla paikoin ohuttakin.
– On kyse havahtumisesta: siitä, että minulla on tässä osaamis- tai tietovaje ja että olen velvollinen itsekin aktiivisesti hakemaan tietoa. Terveysalalla tähän on totuttu, kun haetaan tutkimuseettisen toimikunnan puoltavaa lausuntoa, mutta muilla tieteenaloilla ja osaamisyksiköissä tuntemus voi olla vähäisempää. Se minua ehkä eniten huolettaa, Halkoaho puntaroi.
Molemmat yliopettajat tunnistavat haasteen siitä, että aihe jää helposti arkisen kiireen jalkoihin. Tietoa on kuitenkin tarjolla, esimerkiksi vastuulliseen tieteeseen, tutkimusetiikkaan ja tekoälyn käyttöön liittyvät osaamismerkit. Kielimalleihinkin on ilmaisia verkkokursseja.
Datan luotettavuus ja eettisyys ovat esillä hyvästä syystä
Osaamisen kehittämiseen tarvitaan myös kansainvälisempää näkökulmaa, tutkimustuloksia ja kontakteja, ja hanketoimijat ovatkin osallistuneet konferensseihin.
– Olemme kartalla siitä, mitä alalla tapahtuu. Osallistujia on kyllä IT-alalta sekä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, mutta ammattikorkeakouluista ei niinkään. Tähän maailmaan on hyvä mennä mukaan rohkeasti. Datan luotettavuuttakin pitää osata arvioida ja sitä, onko se riittävän hyvää ja käyttökelpoista tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen, jos sitä on alun perin kerätty johonkin muuhun tarkoitukseen, Liikanen kertoo.
Halkoaho painottaa, että TAMKissa ymmärretään se, mitä datan suhteen on tapahtumassa. Aiheesta käytävää yhteiskunnallista keskustelua ei pelkästään seurata sivusta.
– On äärettömän tärkeätä, että pystymme kouluttamaan terveydenhuoltoon henkilöstöä, joka ymmärtää datan merkityksen. Kun potilaat kyselevät, ei riitä, että me opettajat tiedämme vaan myös meidän opiskelijoidemme pitää tietää ja osata. Iso kysymys kaikille koulutusorganisaatioille on se, miten saamme opettajien osaamisen pysymään myös ajan tasalla, sanoo Halkoaho.
Halkoaho on perehtynyt erityisesti genomitietoon ja sen kehittämiseen. Hän on esitellyt suomalaista genomitiedon osaamista kansainvälisissä konferensseissa, mikä on herättänyt kiinnostusta ja yhteistyömahdollisuuksia.
TAMK kouluttaa sotealan ammattilaisia – vastuukin on siis iso
TAMK kouluttaa sairaanhoitajia ja muita sotealalla toimivia ammattilaisia kuten bioanalyytikoita, fysioterapeutteja, röntgenhoitajia ja terveydenhoitajia. Halkoaho muistuttaa, että sen myötä vastuu ja velvollisuus varustaa heidät riittävällä eettisellä osaamisella on suuri.
– Datan eettiseen käytön ja tietosuojan ohjeistukset ja lainsäädäntö koetaan hankaliksi. Olemme kuitenkin niiden säädösten varassa. Opettajien ja opiskelijoiden perusymmärrystä on vielä varaa kasvattaa, jotta toimimme terveysalan datan suhteen varmasti oikein.
FairDatAct-hankkeessa valmistava teollisuus, terveysala, rakentaminen ja liiketoiminta kohtaavat toisensa lähtiessään kehittämään dataan liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokyvykkyyttä korkeakoulussa. Hankkeessa tärkeässä roolissa ovat FAIR-periaatteet. Niiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable).
Lisätiedot:
Arja Halkoaho
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
Tampereen ammattikorkeakoulu
arja.halkoaho@tuni.fi, 040 660 3307
Eeva Liikanen
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
Tampereen ammattikorkeakoulu
eeva.liikanen@tuni.fi, 050 563 0046
Teksti ja kuva: Hanna Ylli