Tapahtuman järjestäneet nuoret kuuluvat monitieteiseen ja kansainväliseen CCC-CATAPULT-tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan nuorten arvojen ja toiminnan välistä kuilua ilmastokysymyksessä sekä kehitetään kasvatuksellisia keinoja, joilla tuota kuilua voitaisiin kaventaa. Lisäksi hankkeessa luodaan koulutuspoliittisia suosituksia ilmastokasvatuksen kehittämiseksi. Tätä kaikkea on tutkijoiden rinnalla mukana tekemässä 15-18-vuotiaiden nuorten toimintaryhmä YAP (Youth Action Partnership).
Paneelin suunnittelu
Ryhdyimme suunnittelemaan ilmastopaneelia, koska halusimme tehdä jotain merkityksellistä. Jotain sellaista, mistä nuoret saavat vertaistukea, intoa sekä käytännön vinkkejä siihen, kuinka toimia ilmaston hyväksi. Halusimme toteuttaa idean juuri paneelin muodossa, sillä paneelissa on mahdollista käydä avointa keskustelua aiheesta ja saada uusia näkökulmia ilmastonsuojeluun asiantuntijoilta ja poliitikoilta, jotka toimivat ilmaston hyväksi. Tavoitteenamme oli myös antaa lisää tietoa nuorille ja ilmastokasvattajille sekä herättää sukupolvien rajat ylittävää keskustelua.
Valitsimme paneelin teemaksi nuorten vaikutusmahdollisuudet, koska halusimme oppia lisää niistä keinoista, joiden kautta ilmastonmuutoksen hillintään voi vaikuttaa. Usein näitä keinoja käsittelevä keskustelu toistaa itseään: kierrätä ja syö kasvisruokaa. Jos yleisessä tiedossa olisi laajempi valikoima vaikutusmahdollisuuksia, jokaisen olisi helpompi löytää se juuri itselle sopiva keino.
Kesällä 2022 järjestimme ideapajan, jonka jälkeen paneelin rakenne lähti ensimmäistä kertaa muodostumaan tarkemmin. Myös markkinointitavat piti suunnitella ja toteuttaa. Paneelin ajankohdan ollessa parin kuukauden päässä suunnitteluvauhti kiihtyi. Viimeistelimme lopullisen järjestyksen sekä keskustelukysymykset juuri ajoissa ennen paneelia.
Koimme jo pelkän suunnitteluprosessin todella opettavaiseksi kokemukseksi. Kenelläkään YAP:in nuorista ei ollut aikaisempaa kokemusta vastaavasta, joten suunnittelu kokonaisuudessaan opetti lukuisen määrän asioita – niin pieniä kuin suuria. Opimme esimerkiksi kuinka paljon aikaa suunnittelu voi viedä, minkälaisia suunnitteluvaiheita on sekä miten erilaisten ihmisten toiminta- ja ajatusmalleista voidaan koostaa yksi yhtenäinen kokonaisuus. Sisällön suunnittelun ohella saimme myös arvokasta kokemusta muun muassa yhteydenpidosta panelisteihin sekä rahoitushakemuksen tekemisestä STUE Action Grant tuen hakemiseen.
Halusimme paneelin olevan mahdollisimman monipuolinen ja moninäkökulmainen. Panelisteiksi tilaisuuteen valikoituivat ja pääsivät osallistumaan: Tampereen kaupunginvaltuutetut Liban Sheik (vas.) ja Ida Leino (kok.), Eetti ry:n globaalikasvatuksen asiantuntija Minna Laakso, ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen yliopistonlehtori Essi Aarnio-Linnanvuori sekä väitöskirjatutkija Anette Mansikka-aho Tampereen yliopistosta. Lisäksi eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola piti valoisan ja koskettavan videopuheenvuoron, jonka esitimme valkokankaalla paneelin puolessa välissä.
Paneelin sisältö
Panelistit keskustelivat erilaisista vaikuttamisen keinoista laajasti. Heidän erilaisten lähestymistapojensa ja valitsemiensa keinojen vuoksi ilmastonmuutoksen hillinnästä muodostui monipuolinen kuva. Panelistit toivat esille, kuinka jokainen voi löytää omia vahvuuksia hyödyntävän vaikuttamistavan mielikuvitusta käyttämällä. Tätä voi toteuttaa esimerkiksi valitessaan ammattia itselleen ja toisaalta jokaista ammattia voi muokata kestävämmäksi. Esimerkiksi taksikuski voi käyttää ihmisten kohtaamisissa tilaisuuden hyväkseen ja käydä heidän kanssaan ilmastokeskusteluja. Jokainen voi pohtia, miten omia taitoja ja arvoja voi hyödyntää ja miten niitä voi yhdistää.
Erilaisille ihmisille toimivat erilaiset toteutusmuodot ja jokainen voi itse kehittää omia keinojaan esimerkiksi politiikassa, aktivismissa, kansalaisjärjestöissä, kasvatuksessa tai taiteessa. Nuori voi muun muassa osallistua poliittisen nuorisojärjestön tai kansalaisjärjestön toimintaan tai käydä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kirjoitustaitojaan voi hyödyntää vaikkapa kirjoittamalla mielipidekirjoituksen. Yleiseen mielipiteeseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi ilmastolukupiiriin osallistumalla tai sellaisen perustamalla – ja samalla voi kerryttää omaa tietämystään. Jos kirjoittaminen ei ole itselle luontevin tapa, toiminnallisempia keinoja ovat muun muassa ilmastomarssiin tai -mielenosoitukseen osallistuminen – tai sellaisen organisoiminen. Paneelissa vinkattiin, että lisää keinoja toimia voi kysyä sellaisilta ihmisiltä, joiden tietää toimivan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kaikki keinot eivät ole kaikille sopivia. Osa ihmisistä voi kokea esimerkiksi mielenosoituksiin osallistumisen innostavana kun toisille se on hyvin pelottava ajatus. Toiset ovat valmiita rikkomaan lakia saadakseen äänensä kuuluviin ja toiset haluavat toimia yhteisesti määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Itse voi kuitenkin aina tukea heitä, jotka tekevät jotain sekä antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta. Ilmastotoiminta vie aikaa, joten sen on oltava itselle mieluisaa ja sellaista, että sitä jaksaa tehdä.
Paneelin tavoitteiden onnistuminen ja jälkitunnelmia
Paneelin tavoitteena oli välittää tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Vaikutuskeinojen lisäksi halusimme keskustella myös siitä, millaiseksi nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kuinka huolestuneita nuoret ovat ilmastonmuutoksesta. Tapahtumaa oli kuuntelemassa noin 30 henkilöä paikan päällä ja 50 seurasi keskustelua verkon välityksellä. Tarkoitus oli saada tilaisuudesta rento ja helposti lähestyttävä. Ilmapiirin luomisessa onnistuimme, mutta yleisö ei innostunut esittämään lopussa kysymyksiä.
Kokonaisuus onnistui mahtavasti ja olemme paneeliin todella tyytyväisiä. Paneelin rakenne oli toimiva sekä kysymykset hyviä ja selkeitä. Panelistien vastaukset olivat helposti ymmärrettäviä ja olimme onnistuneet valitsemaan eri lähtökohdista tulevia henkilöitä, jotka olivat aidosti mielellään mukana keskustelussa. Kaiken kaikkiaan paneeli oli opettavainen ja inspiroiva tilaisuus kuuntelijoille, sekä sen järjestäminen ainutlaatuinen kokemus meille nuorille.
Paneelin jälkeen meille jäi inspiroitunut olo, koska paneelissa pääsi kuulemaan niin monista mahdollisuuksista vaikuttaa. Kaikki panelistit olivat löytäneet itselleen sopivia vaikutuskeinoja, jotka poikkesivat toisistaan. Heidän omakohtaiset kertomuksensa saivat aikaan tunteen siitä, että itsekin pystyy vaikuttamaan ja jokainen voi löytää omat keinonsa.
Oli kiinnostavaa kuulla, miten panelistit olivat päätyneet omiin keinoihinsa ja ylipäätään innostuneet vaikuttamisesta. Keskustelussa nousi esille myös joitain vastoinkäymisiä, joita panelistit ovat joutuneet kohtaamaan. Tämä herätti ajatuksen siitä, että kenenkään ei tarvitse olla täydellinen voidakseen vaikuttaa – epäonnistumiset ovat osa elämää, kaikkea ei tarvitse osata eikä kaikkea tarvitse tietää.
Paneelin tunnelma oli lämmin ja tilaisuus oli rento. Keskiössä oli se, että toivoa on vielä. Panelistit antoivat ilmi todella uskovansa voivansa vaikuttaa ja he myös kannustivat nuoria toimimaan. Paneelin sävy ei kuitenkaan ollut painostava tai syyllistävä. Panelistien avoimet kertomukset siitä, miten he olivat aloittaneet heille itselleen tärkeiden asioiden puolesta toimimisen, olivat inspiroivia ja rohkaisevia. Uskomme niiden kuulijoiden, jotka eivät esimerkiksi kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan, saaneen tästä itsevarmuutta sekä voimaa aloittamiseen.
Ilmastopaneeli: Tamperelaiset nuoret kestävän kaupungin rakentajina