Haussa aihe tai aineisto tutkielmaan? Katso Tutkielmatorilta kootut vinkit!

Tampereen kaupunki, aihe- ja aineistoideoita teemoittain

Kestävä ruokakulttuuri

1. Kaupungin mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten ruokatajuun (ruokakasvatuksen vaikuttavuus peruskoulussa)
2. Maankäytön vaikutukset kestävän ruokajärjestelmän edistämisessä / miten kaupunki voi edistää kestävää ruokajärjestelmää maankäytön keinoin
3. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet kestävien ruokapalveluiden edistämisessä

Lisätietoja: Elina Pulliainen, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Liikkumistottumusten muutos // Changes in mobility habits

1. Liikkumisen hiilijalanjälkilaskurin dataa voi tarjota tutkimusaineistoksi, jos sen tutkiminen kiinnostaa. Laskurin data sisältää tietoa käyttäjien matkoista (matkan pituus, aika, kulkutapa, arvio hiilijalanjäljestä). Mahdollista myös suunnitella jokin interventio, esim. tuoda laskurin käyttäjille erilaisia viestejä ja toteuttaa se sekä kerätä dataa koeasetelmasta.  Lisätietoja: Anna Vilhula, etunimi.sukunimi@tampere.fi
2. IoT-alustan hyödyntäminen kestävyysasioiden edistämisessä, liikenteen smart mobility insights. Lisätietoja: Jarno Hietanen, etunimi.sukunimi@tampere.fi
3. IoT-alusta ylipäätään. Lisätietoja: Mika Heikkilä, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisen vaikutukset kestävyyden eri osa-alueiden näkökulmasta (ristikkäisvaikutukset)  Lisätietoja: Henna Kuitunen tai/or Tanja Tyvimaa, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Liikennesuunnittelu

1. Henkilöliikennetutkimuksiin 2016, 2021 ja nyt syksyllä 2023 sisältyy melko paljon tamperelaisten ja Tampereen seudun vastauksia. Tutkimuksesta on hyödynnetty lähinnä kulkumuotojakaumaa. (toki tietoa tarvitaan liikennemalleihin jne.) Aineistosta olisi varmasti kaivettavissa melko paljon muutakin mielenkiintoista.
2. Voiko lasketuista liikennemääristä (joita on nyt jo kävelystäkin melko hyvin saatavissa) jotenkin päätellä kulkumuotojakaumaa tai sen muutosta. Nythän meillä on itse viritelty kulkumuotojen kehitysindeksi ja yhdistetty kestävän liikkumisen indeksi tätä tarkoitusta varten, mutta voi olla muitakin tapoja.
3. Low Traffic Neighbourhood. Tampereella on käynnissä ensimmäinen ko. mallin kokeilu Härmälässä. Tätä mallia voisi tutkia enemmän, esim. kv-vertailu.
4. Harrastusmatkat: Lapsia kuljetetaan paljon harrastuksiin ja se lisää autoilun suoritetta ja päästöjä. Miten helposti lasten harrastukset ovat Tampereella saavutettavissa joukkoliikenteellä tai aktiivisilla kulkutavoilla? Mikä lisäisi kestäviä harrastusmatkoja? Miten harrastusten tarjoajat voisivat edistää asiaa? Mitä esteitä on ym.? Tätä aihetta voi lähestyä todella monesta kulmasta ja tutkimusmetodista käsin.
5. Pyöräliikenteen kehittämishankkeet ja pyöräilymäärien kehittyminen
6. Ylipäätään ajankohtaiset Tampereen liikennehankkeet
7. Liikkumisen tasa-arvo: miten tätä tarkastellaan eri kaupungeissa, millaisia indikaattoreita on?

Lisätietoja: Sanna Ovaska, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

1. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seuranta: mitkä ovat kriittisimmät indikaattorit joita tarvitaan? Millä tavoilla muualla Euroopassa sopeutumista seurataan? Aineistona esim. muiden EU Mission for adaptation to climate change -kaupunkien sopeutumissuunnitelmat ja sopeutumissuunnitelmaoppaat. Lisätietoja: Annika Kettunen, etunimi.sukunimi@tampere.fi
2. Väestön sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen: Millä keinoilla asukkaiden (erityisesti ilmastonmuutokselle haavoittuvien väestöryhmien) sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen voidaan parantaa? Aineistona v. 2023 valmistuva Tampereen kaupungin haavoittuvuusanalyysi, kirjallisuus ja muiden kaupunkien sopeutumis- ja varautumissuunnitelmat Lisätietoja: Annika Kettunen, etunimi.sukunimi@tampere.fi
3. Tesoman biodiversiteetti-interventiot: Muutamia vuosia sitten Tesoman alueelle on tehty ekosysteemipalvelukartta. Tukholmassa on tehty biodiversiteetti-interventio-kartta. Opinnäytetyössä voisi tarkastella Tesoman aluetta tästä näkökulmasta ja selvittää, mitä Tesomalla voisi tehdä ja minne. Lisätietoja: Annika Kettunen tai Kaisa Mustajärvi, etunimi.sukunimi@tampere.fi
4. Miten Tampereen kaupunki voisi tehdä yhteistyötä alueen yritysten kanssa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi? Mitä yritykset jo tekevät ja mitä ne ovat kiinnostuneita tekemään? Mahdollisia datalähteitä: Kirjallisuus, yritysten edustajien ja asiantuntijoiden haastattelut. Lisätietoja: Annika Kettunen, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Kestävä elämäntapa Tampereella

1. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman baseline-tutkimuksen aineisto on hyödynnettävissä myös tutkielma-aineistoksi. Millaiset kestävän arjen teot kiinnostavat tamperelaisia ja mikä motivoi muutokseen?
2. Käyttäytymisen muutosten tuomat päästövähennykset kuluttamisen teemassa (mitattavuus). Esimerkiksi erilaisten osallistavien toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkastelu tai kulutustottumusten muutoksen aikaan saamat päästövähennykset. Miten mitata välillisiä päästövähennyksiä?

Lisätietoja: Tiina Leinonen ja Mimmi Virtanen, etunimi.sukunimi@tampere.fi

THL, aineisto- ja ohjausyhteistyö mahdollisuus

Lähiöiden asukkailta (n = 1537) vuonna 2021 kerätty kyselyaineisto, jossa tärkeimpinä teemoina asumisjärjestelyt, oma asuinalue (ominaisuudet, koetut häiriöt), terveys ja hyvinvointi sekä elintavat. Mahdollista käyttää opinnäytetöihin (ensisijaisesti pro gradu – tutkielmiin), edellyttäen käyttölupahakemuksen ja ohjauksen THL:stä. Kerätty osana HYVIÖ-hanketta.

Mahdollista myös pro gradu -tutkielmien ohjaus liittyen luonto- ja viherympäristöihin ja terveyteen liittyviin aiheisiin

Lisätietoja: ympäristöterveysyksikön ympäristöepidemiologian erikoistutkija Tytti Pasaselta (tytti.pasanen@thl.fi)

Setlementti Tampere: Tutkimusideoita, aineistoyhteistyötä ja tukea

Setlementti Tampereella on eri yksiköitä, toimintoja ja kohtaamispaikkoja, jotka ovat avoimia myös opinnäyteyhteistyölle. Yhteistyö voi tarkoittaa tilanteesta ja yksiköstä riippuen esimerkiksi tutkimusidean tarjoamista, yhteistyötä aineiston keräämisessä ja mahdollisesti ohjauksellista tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen. Kaikenlainen vaikuttavuusseuranta kiinnostaa yhdistystämme eri toimintojemme osalta, joten yhteydessä voi olla mainitsemiini yksiköihin nettisivuilta löytyvien yhteistietojen kautta. Yksiköt osaavat antaa tarkempia tietoja toiminnastaan.

• Voimavirta – vapaa-ajantalo tarjoaa vapaa-ajan toimintaa 14-30-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille sekä vertaistukea heidän vanhemmilleen.
• Kohtaamispaikat ovat osa Setlementti Tampereen kansalaistoimintaa. Kohtaamispaikat ovat Miestentalo Mattila (mieserityinen työ, Tyttöjen Talo (sukupuolisensitiivinen tyttötyö ja seksuaaliväkivaltatyö) ja Naistari (kansainvälinen kohtaamispaikka maahanmuuttajataustaisille naisille, tavoitteena tukea kotoutumista) ja Wihreä Puu (yhteisöllistä toimintaa tesomalaisille lapsiperheille, kouluikäisille ja ikääntyneille) joten jos nämä aihealueet kiinnostavat, voi heitä lähestyä suoraan. Tyttöjen Taloa kiinnostaisi esimerkiksi opinnäytetyö aiheesta, millaista on olla tyttö vuonna 2023 (2024) ja miksi Tyttöjen Taloa tarvitaan. Tyttöjen Talolla on avointa toimintaa, tapahtumia ja ryhmiä 12-28 -vuotiaille tytöille ja naisille. Tyttöjen Talon nettisivuilla on linkattuna muutama viime vuosina tehty opinnäytetyö, joiden jatkotutkimuspohdintoihin voi tutustua, jos yhteistyö Tyttöjen Talon kanssa kiinnostaa mutta aihe mietityttää.
• Omavoima tarjoaa yksilötyötä, vertaistukea ja ryhmätoimintaa neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaaville aikuisille. Omavoimassa vertaistukiryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset. Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset ja arvo ovat olleet lähiaikoina tapetilla. Aihe kiinnostaa koko yhdistyksemme tasolla, mutta myös rajatummin esimerkiksi juuri Omavoiman vapaaehtoistoiminnan kohdalla. Tutkimuksella voi olla konkreettista hyötyä rahoituksen varmistamisessa nykyisessä epävarmassa tilanteessa, jossa kolmannen sektorin toimijoiden taloudellisen vaikuttavuuden osoittaminen on erityisen tärkeää.
• Poljento-hanke on verkossa tapahtuvaa yhteisöllistä toimintaa, jonka kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat ihmiset sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset. Poljento-hankkeella on rahoitus tällä hetkellä vuoden 2023 loppuun, mutta mikäli hanke saa jatkoa, voi työntekijöihin olla yhteydessä opinnäytetöihin liittyvissä asioissa. Poljennon toiminnasta on toteutettu opinnäytetöitä, joista mahdollisesti voisi saada opinnäytetyön tutkimusaiheisiin ideaa. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallisuus sosiaalisessa mediassa on melko vähän tutkittu aihe.
• Väkivaltatyön yksikössä tarjotaan keskusteluapua ja tukiryhmiä eri osapuolille. Työryhmiä on kunniaväkivaltaan, perheväkivaltaan ja seksuaaliväkivaltaan liittyen + Kun lapsi satuttaa -työ. Väkivaltatyön yksikkö on ollut sen verran suosittu opiskelijoiden keskuudessa opinäytetyötutkimusten kohteena, että heillä ei ole syksyksi välttämättä tarjota opiskelijoille opinnäytetyön aiheita tai ohjausta.

Aineistomahdollisuus: Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus. Asuinalueiden erilaistumisen uusi dynamiikka (EKOS) –hanke

Tutkimme ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden yhteen kietoutumista asukkaiden arjessa Tampereen Peltolammilla ja Multisillassa. Keskiössä olivat ihmisten omat käsitykset ja kokemukset osallisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden osatekijöistä​. Tavoitteena oli rakentaa laajempaa ymmärrystä kestävyysmurroksen sosiaalisista vaikutuksista erityisesti asuinalueiden erilaistumisen näkökulmasta​. Hanke oli osa Ympäristöministeriön rahoittamaa valtakunnallista Lähiöohjelmaa (2020-2022).

Opiskelijoilla on mahdollisuus saada haastatteluaineistomme käyttöön Tietoarkiston kautta syksyllä 2023. Aineisto koostuu 31 asukashaastattelusta, jotka toteutimme etänä touko-kesäkuussa 2021. Haastattelut keskittyivät asukkaan asumishistoriaan, arjen rakentumiseen, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä kestävyyden teemoihin.

Lisätietoa: Hankkeen verkkosivut ja Kaisa Hynynen, kaisa.hynynen@tuni.fi

Urban Physics Research Group: Thesis topics, data support and supervision possibilities

We are looking for students with versatile backgrounds (for example environmental sciences, computer sciences, architecture, urban planning)  that can help us understand how we should be designing our cities of the future. We offer both bachelor’s and master’s thesis topics and some support and supervision. Our work is mainly based on secondary data, and we are happy to help the students to find proper data sets for their research.

Example Research Topics and Themes:

• Heat, noise, and air pollution exposure and their health impact
• Climate change mitigation and adaptation in cities
• Energy consumption and Greenhouse Gas emissions from buildings

More information: Website and Jonathon Taylor, jonathon.taylor@tuni.fi

CICAT2025-tutkimushanke: Aineisto ja tukimahdollisuuksia

Haemme pro gradu -tutkielman tekijöitä monitieteisen CICAT2025-kiertotaloustutkimushankkeen työpakettiin (WP6), jossa tutkimme sidosryhmävuorovaikutusta kiertotalouden kontekstissa. Tutkielman tekijöille on tarjolla ajankohtaisia ja laajoja haastattelu-, kysely- ja havainnointiaineistoja vuosilta 2019–2022. Tutkimukseen voi tarvittaessa tuottaa lisäaineistoa. Tutkielman aiheet liittyvät erityisesti sidosryhmävuorovaikutukseen kiertotaloudessa sekä kestävään kehitykseen.

Käytettävissä oleva aineisto sekä tutkimustiimin tuki soveltuu erityisesti yrityksen johtamisen sekä vastuullisen liiketoiminnan opiskelijoille. Tutkielman tekijät pääsevät mukaan tutkimusryhmän toimintaan ja seuraamaan kiertotalouden huippututkimusta Suomessa. Työstä ei makseta palkkiota. Mikäli pro gradu -tutkielman tekeminen tänä lukuvuonna kiinnostaa ja haluat lisätietoja, otathan yhteyttä Annikaan (annika.blomberg@tuni.fi).

Action4Commons-tutkimushanke: Aineisto ja tukimahdollisuuksia

Haemme pro gradu -tutkielman tekijöitä Action4Commons-hankkeeseen. Tutkimuksessa kehitetään teoriaa kollektiivisesta sidosryhmätoiminnasta yhteishyödykkeiden turvaamiseksi. Tutkimus luo uutta tietoa yritysten osallistumisesta yhteishyödykkeiden hallintaan pitkäkestoisen arvon luomiseksi yhdessä sidosryhmien kanssa. Yhteishyödykkeet ovat kaikkien käytössä olevia luonnonvaroja, joita liikakäyttö ja oman edun tavoittelu uhkaavat. Empiirisesti tarkastelemme biodiversiteettiä – yhtä aikamme kriittisintä yhteishyödykettä – ja sen turvaamista kaivostoimialalla. Tutkimus toteutetaan sidosryhmäyhteistyössä ja hanke toimii sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen, oppimisen ja biodiversiteetin turvaamiseen liittyvänä tiedontuotannon alustana.

Tutkielman tekijöille on tarjolla ajankohtainen ja laaja haastatteluaineisto, jota on kerätty keväästä 2023 alkaen ja jonka kerääminen jatkuu edelleen. Hankkeen aineistoksi on kerätty myös suomalaisten kaivosyritysten kestävyysraportteja. Tutkielman tekijällä on mahdollisuus osallistua haastatteluaineiston keräämiseen, minkä lisäksi tutkimukseen voi tarvittaessa tuottaa itsenäisesti lisäaineistoa.

Tutkielman aiheet voivat liittyä sidosryhmävuorovaikutukseen, biodiversiteettiin, kestävään kehitykseen sekä niistä raportointiin. Käytettävissä oleva aineisto sekä tutkimustiimin tuki soveltuu erityisesti yrityksen johtamisen sekä vastuullisen liiketoiminnan opiskelijoille. Tutkielman tekijät pääsevät mukaan tutkimusryhmän toimintaan. Työstä ei makseta palkkiota.

Lisätietoja: Annika Blomberg, annika.blomberg@tuni.fi

SAGA – Urban sustainability & translanguaging: collaboration possibilities

The SAGA project offers collaboration opportunities for students interested in the value different languages can bring to urban sustainability transition. Embedding diverse cultural values in sustainability transition strategies requires adequate interpretation, contextualization and translation that we call translanguaging. The project challenges the idea of sustainability as an Anglo-centric technical practice and seeks to include more voices in critical work toward a fair, green transition. The aim is to “diversify” sustainability and urban development debates by studying existing ways of knowing sustainability and lived and local experiences. It is possible for students to participate in iterative ‘co-lab’ workshops planned delivered during the project, focusing on sustainability terminology and development of non-expert community-based policy or planning interventions in the name of sustainability.

Thesis topics can be developed, e.g., around the following themes and questions:

• Lived implications of sustainability shifts proposed within urban policy and plans
• Developing new sustainability understandings, e.g., by
  • investigating terms selected for their language-specific meaning in relation to hegemonic anglophone sustainable cities or
  • collecting data from local contexts (e.g. terms used to refer to nonhuman or historical elements in a specific place)
• Analyzing terminological data to answer questions like:
  • What terms seem new in the field?
  • Do all experts agree on the definition of the terms?
  • Are the important terms the same everywhere or do they vary according to the place: big cities/small cities; North/South; my country/other countries…?
• Misappropriation of terms outside their cultural association with the native meaning
• Unpacking colonial dimensions of sustainability terminology

In the project, you have an opportunity to collaborate with researchers from:

• Simon Fraser University (Canada)
• Roskilde University (Denmark)
• Tampere University (Finland)
• Université Paris-Est Marne-La-Vallée (France)
• Institut de management et de communication interculturelle (France)

More information: Salla Jokela, salla.e.jokela@tuni.fi

Co-innovation Nordic Superblocks as Decarbonization Catalysts -hanke: yhteistyömahdollisuuksia

Suomi on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Co-innovation Nordic Superblocks as Decarbonization Catalysts (NSDC) -hanke kiihdyttää kestävyysmurrosta kohti nollapäästöisiä rakennuksia ja hiilineutraalia elämäntapaa. NSDC-hankkeen tavoitteena on tarjota integroitu kestävän kaupunkikehityksen sekä rakennusten elämänkaarihallinnan konsepti. Tampereen yliopiston osahanke keskittyy luomaan uutta urbaania Pohjoismaiseen Superkorttelin (PKS) yhteiskehittämisen konseptia yhdessä NSDC hankkeen osapuolten kanssa.

PSK:n  ydinajatus on maksimaalisten tilojen, toimintojen ja palvelujen tarjoaminen minimikustannuksilla ja ympäristövaikutuksilla. PSK voi koostua yhdestä tai useammasta korttelista riippuen paikasta ja tarkoituksesta. Koska PKS on uudisrakentamista, se voidaan suunnitella ja rakentaa kestävästi. PSK eroaa perinteisestä kaupunkisuunnittelusta ja kehittämisestä viidellä tavalla: 1) se luo uuden keskitason mittakaavan kaupunkisuunnittelun ja kehittämisen konseptin; 2) asukasnäkökulmasta tiloja, toimintoja ja palveluita voi jakaa tuhansien asukkaiden kesken; 3) PSK:lla voi olla yhteiset energia-, viher- ja sini-infrastruktuurit sekä katuverkko; 4) PSK kokonaisuus voi hankkia palveluja yhdessä, ja asukkaat voivat hyötyä isomman hankintayksikön tuomista eduista; 5) jaettujen tilojen, toimintojen ja palvelujen sijainnit tulee miettiä tarkkaan muodostuvien kulkureittien (people flow) ja kohtaamispaikkojen näkökulmasta. Tämä tuo uuden näkökulman kaupunkisuunnitteluun ja
elämään.

Haaste on PKS suunnittelu, rakentaminen ja käyttäminen funktionaalisena kokonaisuutena. Siksi WS7 tutkimustavoite onkin PKS kestävän elämänkaarikonseptin yhteiskehittäminen kaupungin,
kaupunkikehittäjien ja rakentajien, liike-elämän ja kaupunkilaisten kesken.WS7 kokonaisuuteen
kuuluu kolme tutkimusperspektiiviä: TP1) Kaupunkisuunnittelun uudelleenskaalaus, TP2) Kestävien
ihmiskeskeisten teknologioiden kehittäminen PSK arkeen, ja TP3) Projektien kehittäminen elämänkaarinäkökulmasta. Co-innovation partnereina mukana: Kone, Tietoevry, Granlund, Integrio, Synocus
Kumppaniyritys: Skanska.

Hankkeen tutkijat ovat avoimia ehdotuksille opinnäytetyön aiheista, jotka voidaan liittää hankkeeseen. He myös mielellään luovat aiheita ja tutkivat kysymyksiä yhteistyöstä kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja

Jos olet kiinnostunut kaupunkien kestävyyden tutkimuksesta, liity myös STUEn sähköpostilistalle niin saat tietoa teemaan liittyvistä tapahtumista ja aktiviteeteista: https://projects.tuni.fi/stue/join-us/.

STUE sivu, jonne kokoamme yhteistyömahdollisuuksia tutkielman tekoon

Tutkielmatori-tapahtuma 2023