Purettavasta asuinyhteisöstä uusiin koteihin -tutkimushankkeessa tarkasteltiin suomalaisessa kasvukeskuksessa tapahtunutta, noin 200 asukasta koskenutta paikastaan siirtämisen prosessia, joka linkittyi purkavaan täydennysrakentamiseen. Pääosa alueen asukkaista oli asunut kodeissaan yli kaksi vuotta ja osa hyvinkin pitkään. Isolle osalle asukkaista alueelle syntynyt yhteisö ja alueen luonnonläheinen, mutta silti palvelujen lähellä oleva sijainti olivat tärkeitä. Muutos sai alkunsa taajamien eheyttämistä koskevasta valtion linjauksesta. Kasvukeskusten asuntopolitiikassa ohjataan täydennysrakentamista jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, mikä tarkoittaa keskeisillä sijainneilla olevien tonttien tehokkaampaa maankäyttöä. Kaupungin intresseissä oli hyvällä sijainnilla, palvelujen ja joukkoliikenteen äärellä olevan alueen käytön tehostaminen. Alueella tulee jatkossakin olemaan kohtuuhintaista asumista, joskaan ei yhtä edullista kuin aiemmin.
Alueen tyhjennykselle määriteltiin kaupungin ja vuokra-asuntojen omistajan yhteinen tahtotila: kukaan ei saa jäädä asuntojen vuokrasuhteiden irtisanomisen myötä asunnottomaksi. Asukkaiden uuteen kotiin siirtäminen onnistui lopulta pääosin hyvin, mutta pieni osa asukkaita jäi kuitenkin asunnottomiksi. Tutkimusraportissa tarkastellaan alueella asuneiden asukkaiden asumispolkuja ja kokemuksia asuinyhteisöstään, heidän paikastaan siirtämiseen ja asumiseen liittyviä palvelutarpeita sekä sitä asumissosiaalista työtä, jota asukkaiden kanssa tehtiin uusien kotien löytymiseksi.
Muutosprosessissa havaittiin kehittämisen paikkoja johtamisen sekä ajoissa tapahtuvan verkostotyön ja resurssoinnin osalta. Jatkossa kunnan ja hyvinvointialueen rajapinnalla on tärkeää kehittää rakenteellista asumissosiaalista työtä ja tietoon perustuvaa johtamista esimerkiksi kuntalaisten tarvitsemien asumispalvelujen osalta. Raportissa esitetään analyysi muutosprosessin johtamisesta sekä suosituksia vastaavan kaltaisten tilanteiden ennakoimiseksi ja johtamiseksi sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tutkimustulokset osoittavat gentrifikaatioilmiöön, joka tarkoittaa keskusta-alueiden asujaimiston muutosta siten, että haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien pienituloisten ihmisten tilalle muuttaa keski- tai hyvätuloisia asukkaita.
***
Pura-tutkimushankkeen loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan avoimesti verkossa. Hanke on osa laajempaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen hanketta Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla (SEGRA, 2021–2023).
Viitetiedot:
Mäki, Jenni & Kuoppakangas, Päivikki & Juhila, Kirsi & Ranta, Johanna & Karjalainen, Rosa (2023) ”Et se oli hyvin poikkeuksellinen paikka asua”: Purettavasta asuinyhteisöistä uusiin koteihin. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavana: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3020-0