Juuri päättyneessä miljoonan euron PackAlliance-hankkeessa korkeakoulut ja alan yritykset Espanjasta, Puolasta, Italiasta ja Suomesta lujittivat yhteistyötään innovatiivisten ja kestävän kehityksen mukaisten muovipakkausten kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut parantaa ja päivittää opiskelijoiden ja alan ammattilaisten kiertotalousosaamista.
Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Ari Sivula pitää hankkeen teemaa todella tärkeänä.
– Muovilla ja muilla pakkausmateriaaleilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Ne soveltuvat hyvin käyttötarkoitukseensa, mutta niillä on myös ympäristöhaittoja. Kiertotalousajattelua edistävällä tutkimuksella ja ajantasaisella koulutuksella on merkittävä rooli, kun kehitetään osaamista. Tässä on onnistuttu hienosti, Sivula totesi hankkeen loppuseminaarissa.
”Teknistä osaamista tarvitaan, mutta meidän pitää nähdä myös ihminen”
EU:n Erasmus+ Knowledge Alliances -rahoitteisen PackAlliance-hankkeen Suomen partnereina olivat TAMK ja Pyroll Pakkaukset Oy. Liitännäiskumppaneina toimivat Ekokumppanit Oy ja Suomen Pakkausyhdistys ry. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Muoviyhdistyksen kanssa.
– Pyrimme nykyaikaistamaan korkeakoulujen koulutustarjontaa ja ajantasaistamaan omaa opetustamme vastaamaan paremmin muovipakkausteollisuuden työvoimatarpeisiin, kertoi lehtori ja projektipäällikkö Marita Hiipakka TAMKista.
Hankkeen hub-verkosto toimii jatkossa innovatiivisena korkeakoulujen ja teollisuuden verkostoitumisalustana. Korkeakoulut tekivät myös opetusmateriaalia, joka pohjautuu yrityskumppaneilta saatuun tietoon. Avoimet materiaalit ovat pian saatavilla englanniksi ja kansallisilla kielillä.
– Hioimme opetusmenetelmiä ja hyödynsimme niitä pilottikoulutuksessa. Kirjaamme vielä suosituksemme niiden liittämisestä opetussuunnitelmiin. Keskityimme Suomessa kansalaisten ja kuluttajien osallistamiseen, ja olemme siitä valtavan ylpeitä. Teknistä kiertotalousosaamista tarvitaan, mutta meidän pitää nähdä myös ihminen, kansalainen ja kuluttaja.
”Pakkausarvoketjun kiertotalousosaaja” – uusi Jotpa-koulutus
Hiipakka on erityisen iloinen siitä, että PackAlliance-hankkeesta sai alkunsa myös uusi koulutus. Kansalliseen tarpeeseen kehitetty Pakkausarvoketjun kiertotalousosaaja -koulutus alkaa syksyllä 2023 ja kestää kevääseen 2024. TAMKin toteuttaman koulutuksen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). 30 opintopisteen koulutus kattaa koko pakkausalan.
– Tunnistimme PackAlliance-hankkeessa digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyviä osaamisvajeita, ja toivottavasti pystymme täydentämään niitä tällä uudella koulutuksella. Avoinna on 30 paikkaa työelämässä oleville henkilöille. Kutsumme työelämästä vierailijoita ja luennoitsijoita, ja opiskelijat pääsevät pohtimaan pakkausalan kiertotaloutta monesta näkökulmasta, kertoi koulutusta koordinoiva lehtori Nina Kukkasniemi.
Opetushallituksessa ennakoidaan osaamistarpeita ja -kapeikkoja
Opetushallituksen opetusneuvos Maria Clavert tiimeineen tekee osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia opetusministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Osaamisen ennakointifoorumi on kansallinen yhteistyöelin, joka tuottaa noin 400 toimijan voimin tietoa tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeista.
– Pyrimme löytämään osaamiskapeikkoja, joissa on selkeä pula osaamisesta. Toimitamme ministeriölle ehdotuksia siitä, miten riittävää osaamistasoa voisi parantaa. Ennakointitiedon avulla voimme helpommin reagoida myös yllätyksiin, Clavert kertoi.
Clavert’n mukaan kestävyysteemat ja digitaidot näkyvät osaamistarvekartoituksessa vahvasti.
− Muovipakkausalan näkökulmasta toivotaan yleisesti enemmän koulutusta. PackAlliancen kaltaiset teemahankkeet tuovat tietoa alat ylittävästä tiedosta, joka hyödyttää ennakointia.
Pienet osaamiskokonaisuudet pienentävät osaamiskuiluja nopeasti
Pienet osaamiskokonaisuudet, englanniksi micro-credentials, linkittyvät myös osaamistarpeiden ennakointiin. Ne soveltuvat hyvin yrityksiin, joiden työvoima on koulutettua, mutta joissa toimintaympäristön muutos osoittaa, että jokin pala osaamisesta puuttuu. Ne ovat kohdennettuja tietoja ja taitoja, jotka täydentävät tutkintokoulutusta.
Pienet osaamiskokonaisuudet ovat pienempiä kuin täydennyskoulutukset, mutta niidenkin osaamistavoitteet ja kriteerit on selkeästi määritelty.
– Yksi keskeisiä kohderyhmiä ovat työelämässä olevat henkilöt, jotka haluavat päivittää osaamistaan tietyllä osa-alueella. He voivat poimia tarvitsemansa tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tämän tyyppisiin tarpeisiin tutkintokoulutus on turhan järeä keino, kärpäsen tappamista kanuunalla, totesi yliopettaja Hanna Teräs TAMKista.
Asia on vielä vakiintumaton, mutta aihe on laajasti esillä EU:ssa, opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä korkeakoulujen strategioissa.
Digitaalisilla osaamismerkeillä voidaan osoittaa joustavasti osaamisen kehittämistä
Osaamismerkki on digitaalinen väline tunnistaa ja tunnustaa monenlaisissa tilanteissa kertyvää osaamista ajasta ja paikasta riippumatta. Keskiössä on tutkimusperustainen osaamisen kehittäminen ja sen osoittaminen. Englannin kieleen on vakiintunut termi ”digital open badges”.
– Olennaista on osaaminen, eikä se, missä osaaminen on hankittu. Osaaminen voi olla jo olemassa tai sitä voi hankkia suorittamalla osaamismerkkejä koulutuksissa tai vaikka harrastuksissa, taustoitti TAMKin yliopettaja Sanna Ruhalahti.
Osaamismerkkiperheistä voi muodostaa erilaisia osaamiskokonaisuuksia eli konstellaatioita. Niissä on monia osaamisalueita, joista jokaiseen liittyy pienempiä mikromerkkejä.
– Kaikkein motivoivimpia ovat ne, joita voi tehdä pieninä paloina. Käyttö on laajentunut Suomessa.
Terminologia ei ole vakiintunutta eikä kansallisia standardeja vielä ole. Ruhalahden mukaan osaamismerkkeihin pohjautuva oppiminen on kuitenkin tärkeä osaamisen kerryttäjä monilla eri aloilla, myös pakkausalalla.
PackAlliance on kansainvälinen, EU:n Erasmus+ Knowledge Alliances -rahoitteinen hanke, jossa koulutusorganisaatiot ja yritykset oppivat toisiltaan. Suomesta olivat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pyroll Pakkaukset Oy. Liitännäiskumppaneina toimivat Suomen Pakkausyhdistys ry ja Ekokumppanit Oy. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Muoviyhdistyksen kanssa. Eurooppalaisina hankepartnereina olivat Campus Iberus ja Ecoembes Espanjasta, AGH ja Synthos Puolasta sekä Salernon yliopisto ja Proplast Italiasta. Hanke oli käynnissä 1.1.2020–31.12.2022. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla packall.eu.
Lisätiedot:
Marita Hiipakka
Projektipäällikkö, lehtori
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
marita.hiipakka@tuni.fi, 040 634 2808
Teksti: Hanna Ylli
Kuvat: Mikko Seppänen ja Marianna Leikomaa