Kieli- ja kulttuuritietoisuus ohjaavissa asiakirjoissa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ovat kasvatustyötä ohjaavia velvoittavia asiakirjoja. Kieli- ja kulttuuritietoisuus löytyvät molemmista perusteteksteistä, ja niitä voidaan tarkastella niin itsenäisesti kuin vaikkapa laaja-alaisen osaamisen yhteydessä. Keskeisiä teemaan liittyviä sisältöjä löydät muun muassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sivuilta 23–27 ja 31 sekä Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden (2014) sivuilta 16–19 ja 32–34.
Kielipeda-työväline
KieliPeda-työväline on kehitetty osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämää, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Opettajana monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa –hanketta keväällä 2019. Työvälinettä pilotoitiin 27 kunnassa syystalvella 2019–2020, minkä pohjalta kehitystyö viimeisteltiin osana Opetushallituksen rahoittamaa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämää Moninainen opetus ja varhaiskasvatus -hanketta. Työryhmään kuului varhaiskasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.
Löydät työvälineen esittelyvideon täältä.
KieliPeda-työvälineen käyttöönotto oli osa tämän koulutusosion työyhteisötehtävää.
DivED-hanke
DivED (2017-2020) oli viiden yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, jolla edistettiin kieli- ja kulttuuritietoisuutta kasvatuksessa ja koulutuksessa. DivED-hankkeen sivustolta löydät runsaasti tukimateriaalia kieli- ja kulttuuritietoisen pedagogiikan kehittämiseen. Osku-hankkeessa on keskitytty erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstiin. Esimerkiksi hankkeessa julkaistut Kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen kuvakortit sopivat tukimateriaaliksi kaikenikäisille.
Esimerkkejä työyhteisötehtävästä
”Tulostin maailmankartan ja se laitettiin lasten korkeudelle seinälle. Pyysin vanhempia kirjoittamaan muutamia sanoja heidän omalla kielellään. Muutamilta vanhemmilta tulikin pian kirjoituksia heidän kielellään, laitoin ne kartan viereen seinälle. Lasten kanssa olemme katsoneet karttaa, käyneet läpi kuka on mistäkin maasta lähtöisin. Lapset ovat ottaneet kartan hyvin vastaan ja osa osaakin jo näyttää muutamia maita sieltä.”
”Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. ja eskarissa tutustuimme viikolla saamelaisten kulttuuriin ja kieleen eri tavoin. – – – ..saimme tietoa esimerkiksi saamelaisten puvuista Mu gákti -ohjelman kautta, jossa saimme nähdä inarinsaamen puvut ja koltansaamen puvut lasten esittelemänä. Katsoimme Unna Junnáa sekä Muumilaaksoa saameksi. Tarkastelimme myös netin kautta pohjoissaamen aakkosia. Saamelaisten itse tuottamaa materiaalia on nykyään hyvin saatavilla, joten tutustuminen ei vaadi itse kulttuurin edustajaa kertomaan meille tietoja ja asioita, vaan voimme yhdessä opetella, kun lähteet ja materiaalit ovat hyviä.”
”Lapset vievät kotiin sydänkuvan, johon vanhemmat kirjoittavat lapsen omalla kielellä sanan ystävä. Sydämet laitetaan ryhmätilaan esimerkiksi Mieli ry:n Yhdessäoloa-julisteen ympärille. Ryhmässä opetellaan eri kielillä tärkeä sana ystävä. Sana ystävä lapsen omalla äidinkielellä vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. Kaveritaitojen harjoitteluun erikieliset sanat tukevat tunteiden käsittelyä ja ymmärtämistä.”
”Kerätään ryhmän lasten äidinkielillä tervetuloa-tervehdykset lapuille. Vanhemmat auttavat oikein lausumisessa. Aamukokoontumisessa sanotaan kaikkien lasten kielillä tervetuloa. Erikieliset tervetulotoivotukset voisivat olla myös eteistilassa näkyvillä toivottamassa tervetuloa.”
Osallistujien mietteitä
”Monikielisyyden näkyväksi tekeminen ja kielitietoisempi toimintakulttuuri yleensä mielestäni edistää sekä lasten että aikuisten kielitietoisuutta. Tärkeintä ja ehkä haastavinta on usein ryhmän henkilökunnan sitoutuminen siihen, että kielet ja kulttuurit tuodaan näkyväksi osaksi ryhmän arkea. Lisäksi tarvitaan tahtoa pohtia omia asenteita ja valintoja.”
”Pedagogista tehtävää toteuttaessani huomasin, että vastaavantyyliset harjoitukset, joissa käytetään lasten omia äidinkieliä, ovat olleet olemattomia ryhmässämme ennen tätä. – – Itselläni ei toki ole osaamista kaikista harjoituksen aikana käytetyistä kielistä, mutta käytin internetistä löytyviä välineitä apuna. Kuitenkin lapset olivat selkeästi innoissaan, kun toistin myös itse heidän äidinkielillään tulleen sanan nauhalta perässä. Lasten ilmeet ja eleet kertoivat selkeästi heidän ilostaan kuulla asioita varhaiskasvatuksessa heidän omalla kielellään.”