Kielivaranto. Nyt!
Suomen kielivarannon tilaa tarkastellaan vuonna 2017 julkaistussa Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksessä (Pyykkö, 2017). Tuoreen Kielivaranto. Nyt! -seurantaraportin sivut 16-30 käsittelevät kielitietoisuutta sekä kielitietoista varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Kieli, koulutus ja yhteiskunta
Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistuja artikkeleita aiheesta:
Hansell, K., Palojärvi, A., Björklund, S. & Pärkkä, M. (2020). Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,11(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kielirikasteinen-varhaiskasvatus-ja-toinen-kotimainen-kieli-avaimina-kielitietoisuuteen-ja-monikielisyyteen
Sopanen, P. (2018). Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielitietoisuus-uudessa-varhaiskasvatussuunnitelmassa
Muita lukuvinkkejä
Lapsen maailma -verkkolehden jutussa tuodaan esiin käytännön näkökulmia kielenoppimiseen. Otathan kuitenkin huomioon, että vaikka jutussa puhutaan syntyperäisistä kielenkäyttäjistä (natiivipuhujista), nykykäsitysten mukaan vieraiden kielten osaamisessa ei tavoitella syntyperäisen puhujan tasoa eikä kielenkäyttöä rajata vain natiivipuhujille.
Ylen jutussa opettaja kertoo seitsemän vinkkiä eskarilaisten vanhemmille A1-kielen valintaan.
Käytännön vinkkejä
Aarrearkku-sivusto on suunnattu erityisesti varhennettuun kieltenopetukseen. Materiaalia voi kuitenkin hyödyntää jo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kielirikasteisessa toiminnassa, kuten kielisuihkutuksissa.
Kielireppu-sivustolta löydät runsaasti materiaalia kieliin tutustumista ja kielisuihkutteluja varten.
Esimerkkejä osion työyhteisötehtävästä
”Tavoitteena on käydä läpi värejä ja tukea lasten värien opettelua sekä heidän omalla äidinkielellään että suomeksi. Harjoitellaan samalla oman vuoron odottamista ja ohjeen mukaan toimimista. Olen tehnyt valmiiksi pahvimukien pohjaan eri värisiä ympyröitä. Laitetaan silmät kiinni ja piilotetaan rusina yhden mukin alle. Lasten pitää sanoa sekä suomeksi että omalla äidinkielellä, minkä värisen mukin alle katsotaan, löytyykö rusina sieltä. Puhelimelta kuunnellaan urduksi ja turkiksi värejä. – – – Oli yllättävää, miten lasten silmät loistivat, kun he kuulivat värit omalla äidinkielellään. Yritin itse myös toistaa värit perässä. Lapsia ei haitannut, vaikka toistaminen heidän kielellään oli minulle hankalaa.”
”Tervehdin lapsia espanjaksi ja toistimme yhdessä tervehdyksen. Kävimme läpi viikonpäivät espanjaksi, minkä jälkeen laskimme lasten määrän espanjaksi. Kuuntelimme myös espanjaksi numerolaulun ja eläinlaulun. Kävimme vielä läpi eläimet, jotka lapset halusivat. Tavoitteena oli tutustua espanjan kieleen ja saada lapset kiinnostumaan eri kielistä. Olemme useastikin laskeneet lukumääriä eri kielillä. Lapsia kiinnostaa kovasti eri kielet.”
”Harjoittelemme sanomaan kiitos kaikilla niillä kielillä, joita meidän ryhmän lapset puhuvat äidinkielenään. Kiitämme aina viikon ajan samalla kielellä. Lapset pääsevät opettamaan omalla äidinkielellään kiitos. Myös aikuiset opettelevat lasten kanssa. Toisista lapsista on mukavaa päästä opettamaan aikuisia sekä toisia lapsia. Kun olemme harjoitelleet kiitos-sanaa eri kielillä, niin viemme kielet tuttuihin leikkeihin mukaan. Leikimme maa-meri-laiva-leikkiä niin, että siinä on kiitos-sanat eri kielillä. Tällä kertaa venäjäksi, albaniaksi ja viroksi. Kiitos-sanan kanssa on myös sen maan lippu, jota kieltä lapsi puhuu. Esimerkiksi aitäh-sanan vieressä on Viron lippu. Myös aikuisella on kiitos-sanat kirjoitettuna sekä maan lippu. Aikuinen näyttää sanan ja lipun ja sanoo kiitos jollakin kielellä. Lapset juoksevat kyseiselle viivalle. Myös lapset pääsevät vuorotellen sanomaan ja näyttämään kuvaa.”
Osallistujien mietteitä
”Ensimmäinen ajatus oli: Apua, en osaa tämmöistä. Koulutusmateriaalista sain apua ja tukea tehtävän tekemiseen ja päätin, että pidän riman sopivan alhaalla jotta tuokiosta tulee kaikille mukava. Kielivalinta oli minulle helppo. Samaa materiaalia voimme käyttää myöhemminkin.”
”Jokaisen lapsen kielellä päästään kevään aikana leikkimään maa-meri-laiva-leikkiä. Kun on lasten vuoro sanoa, mihin juostaan, niin lapsista on hauskaa sanoa sanoja, joita ei ole nyt käytössä. Naurua riittää. Lapset olivat innoissaan ja minustakin on mukava saada vaihtelua tuttuun leikkiin.”