KAITSE- ja KAITSE-EP -hankeparin toisessa vaiheessa pyrittiin kartoittamaan kaupunkiseutujen ja maakuntien mahdollisia kehityspolkuja maakuntauudistuksen jälkeisessä, merkittävästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kesän 2017 aikataulumuutoksen myötä maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen alkuperäistä aikataulua muokattiin ja uudistuksen toimeenpanoa viivästytettiin hallituksen toimesta. Aloitettaessa hankeparin toisen vaiheen toteutusta loppuvuodesta 2017 jatkui uudistukseen liittyvän valmistelun ja lakipakettien käsittelyn ympärillä vallitseva epävarma tilanne edelleen. Tästä syystä valmisteluvaiheen tarkastelun jatkamista ei nähty tarkoituksenmukaisena, vaan toisen vaiheen tarkastelussa päätettiin painottaa tulevaisuusperspektiiviä. Lisäksi skenaariotyöskentelyn menetelmiä soveltavasta tulevaisuustyöskentelystä arvioitiin olevan tutkimuksellisen arvonsa lisäksi hyötyä uudistuksen parissa jatkuvalle valmistelulle.
Tulevaisuustyöskentelyä varten aikaisemmissa vaiheissa kerätty haastatteluaineisto analysoitiin uudelleen. Analyysin perusteella rakennettiin tulevaisuustaulukko ja taulukkoon perustuvia tulevaisuuskuvia, joita käytetiin kesä-elokuussa 2018 järjestettyjen alueellisten tulevaisuustyöpajojen työskentelymateriaalina. Seinäjoella, Tampereella ja Turussa järjestettyihin työpajoihin osallistui kaikkiaan noin 30 uudistuksen valmistelussa mukana olevaa avainhenkilöä. Ennakointidialogin ja tulevaisuusmuistelun keinoin pyrittiin kartoittamaan keskeisiä asiakokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita matkalla nykyhetkestä tulevaisuuskuvien kuvaamaan asiaintilaan vuonna 2030. Työpajoissa kerätyn aineiston pohjalta rakennettiin viisi erilaista alue- ja paikallishallinnon tulevaisuusskenaariota: Mahdollisuuksien maakuntauudistus, Onnettomat maakunnat, ponnettomat kunnat, Suurten kaupunkiseutujen vahvistuminen, Kuntien renessanssi sekä Maakunnista kuntia.
Laadituilla tulevaisuusskenaarioilla toivotaan olevan käyttöä kuntien, maakuntien ja valtiotason toimijoille maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen toteutuessa. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi strategisen ennakointityöskentelyn tukena. Tulevaisuusskenaariot ovat kuitenkin lähtökohdiltaan voimakkaasti liitoksissa valmistellun maakunta- sekä sote-uudistuksen toteutumiseen ja tästä syystä tarkastelun käsitteellistä tasoa haluttiin nostaa edelleen. Tulevaisuusskenaarioista pyrittiin tunnistamaan alue- ja paikallishallinnon kehityksen kannalta keskeisiä kriittisiä tekijöitä, jotka ovat hallinnon uudistamisen keskiössä myös sellaisessa tilanteessa, jossa nyt valmisteltua maakunta- sekä sote-uudistusta päätettäisiin voimakkaasti muokata tai se jäisi kokonaan toteutumatta. Tällaisia kriittisiä tekijöitä tunnistettiin kaikkiaan kuusi kappaletta: poliittinen ilmapiiri ja tahto, uudistuksen toimeenpano, toimijoiden legitimiteetti, valtio-maakunta-kuntasuhde, ohjaussuhde ja johtaminen. Kriittisiin tekijöihin on määrä syventyä tarkemmin myöhemmin julkaistavassa loppuraportissa.