Teksti: Eija Ikola & Jari Jaskari
Miten lisätä ja vahvistaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä, sekä kehittää varhaiskasvatuksen kokonaisuutta lapsen kasvun ja opinpolun alkupäässä? Muun muassa näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia Tampereen yliopiston InTrans-täydennyskoulutuksesta, johon Seinäjoen kaupungin esi- ja perusopetus saivat mahdollisuuden osallistua 2020-2021 Kirsti Karilan, Sini Leikkolan ja Laura Rantavuoren johdolla. Koulutukseen osallistuivat perusopetusjohtaja, varhaiskasvatuksen esiopetuksesta vastaava aluejohtaja, kaksi koulun rehtoria ja kaksi päiväkodinjohtajaa.
Innostavia sisältöjä ja uusia ajatuksia
Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (Valtioneuvosto, 2019) sisältöön. Ohjelma lähtee siitä, että maamme on OSAAMISEN, SIVISTYKSEN JA INNOVAATIOIDEN SUOMI. Kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta keskeisiä nostoja ovat varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen osalta seuraavat nostot:
Muun muassa oppimiserojen kaventamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi esi- ja alkuopetuksesta muodostetaan nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus ja siirtymisestä eteenpäin halutaan tehdä joustavampaa. Siirtyminen toteutuu, kun perustaidot ovat riittävästi hallussa.
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamisesta osana koulutuksen kokonaisuutta ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Tähän liittyviä kokeiluja onkin Suomessa jo menossa. Huomiota kiinnitetään myös maahanmuuttajataustaisten lasten siirtymien turvaamiseen. Ajatuksena on, että S2-opetus tulisi velvoittavaksi varhaiskasvatuksessa ja muutenkin panostetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen siirtymävaiheissa.
Tiivistäen voi sanoa, että tuen mahdollisuuksia halutaan vahvistaa, mutta samalla halutaan luoda esi- ja perusopetuksesta yhtenäisempi kokonaisuus.
Siirtymien merkitys lapsen elämässä
InTrans-koulutuksessa opimme, miten valtavan paljon erilaisia siirtymiä lapsen elämässä on, sekä varhaiskasvatuksen sisällä että siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen ja myös perusopetuksen sisällä. Näihin siirtymiin on tärkeää kiinnittää huomiota.
Milloin lapsen siirtymä, vertikaalinen tai horisontaalinen, on riittävän turvallinen ja samalla sopivan haastava? Tätä prosessoimme koulutuksessa, mutta myös koulutuksen jälkeen Seinäjoella. Koti, päiväkoti ja koulu muodostavat keskeiset lapsen elämänympäristöt, joiden ydintehtävänä on lapsen hyvinvoinnin, kokonaisvaltaisen oppimisen, kasvun ja kehityksen mahdollistaminen.
Parhaimmillaan päiväkoti ja koulu muodostavat johdonmukaisen – turvallisen, mutta samalla riittävästi lapsen kehitystä virittäviä haasteita sisältävän jatkumon kasvun ja oppimisen polulla. Onkin tärkeä miettiä tulokulmaa asiaan. Tuleeko lasten olla valmiita mukautumaan instituutioihin ja niiden käytänteisiin vai tuleeko instituutioiden itse valmistautua erilaisten lasten tulemiseen päiväkotiin ja kouluun? Tämän näkökulman pohtiminen oli virkistävää ja antoisaa InTrans-koulutuksessa.
Seinäjoen toimijat laativat koulutuksen aikana kehittämistehtävän aiheesta ”Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen siirtymän strateginen kehittäminen ja siirtymäkäytäntöjen kehittäminen”. Lähestyimme ja työstimme kehittämistehtävässä koulutuksessa esille nousseita teemoja. Kaikki koulutuksessa olleet Seinäjoen toimijat osallistuivat osaltaan kehittämistehtävän laadintaan.
Tuntojamme ehkä parhaiten avaa alaotsikko, jonka työlle annoimme: ”Portti on avattu, ja sen takana odottavat lukuisat yhteisen työn mahdollisuudet”. Toki heti koulutuksen jälkeen vielä täydensimme työtämme perheiden osallisuutta koskevalla osuudella, koska siihen emme ehtineet panostaa koulutuksen aikana.
Selkeä strateginen valintamme jo ennen koulutusta oli Kohtaamisen strategia. Perusopetuksen hallinnon ja varhaiskasvatuksen hallinnon edustajat tapasivat joustavien ratkaisujen tiimoilta kouluja ja päiväkoteja koulu- ja päiväkotikohtaisesti. Yhdessä pohtien ja ratkaisuja etsien edettiin askel kerrallaan joustavissa esi- ja alkuopetuksen järjestelyissä kunkin koulun ja päiväkodin tahtiin. Käytimme ilmaisua Koulupolkukiertue kuvaamaan tätä toimintatapaamme.
Koulutuksen jälkeen muutimme toimintatapaa, koska asiaa joustavasta esi- ja alkuopetuksesta on ollut paljon esillä kaikille kouluille ja päiväkodeille esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa. InTrans-koulutuksen jälkeen olemmekin tavanneet kerrallaan useampia kouluja ja päiväkoteja ja olemme tuoneet tapaamiseen osion, jossa koulut ja päiväkodit jakavat toisilleen toimivia käytänteitä. Nämä tapaamiset ja kohtaamiset sisältävät koulujen ja päiväkotien johtajien, luokanopettajien, eskariopettajien, laaja-alaisen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tapaamisen. Yhteinen jakaminen on osoittautunut toimivaksi formaatiksi. Käytänteitä saa ottaa käyttöön toisilta. Tapaamisten selkeä viesti on ollut, että jokaisen koulun ja päiväkodin tulee kehittää toimintaansa. Se on osa perustehtävää, eikä se ole ylimääräistä työtä.
Yhteisten toimintatapojen tärkeys keskiössä
Siirtymätutkimuksissa on tunnistettu, että ”koulun aloitus onnistuu paremmin lapsilta, joilla oli ystäviä: heidän suhtautumisensa kouluun oli kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen myönteisempi kuin lapsilla, joilla oli vähemmän tai ei lainkaan ystäviä (ks. tarkemmin esim. Soini, Pyhältö & Pietarinen, 2013).
Tämä tutkimustulos osaltaan vahvistaa, että yhteiset toimintatavat päiväkodissa ja koulussa ovat merkittäviä lasten siirtymän näkökulmasta. Seinäjoella onkin jo useamman vuoden ajan toiminut esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä, jonka tehtäviin on kuulunut yhteisten käytänteiden kehittäminen. Intrans- koulutuksen myötä mietimme myös työryhmän koostumuksen uusiksi ja sen kehittäjäorganisaation roolia vahvistettiin verrattuna aiempaan yhteistyöryhmään. Koulutuksen jälkeen uuden lukuvuoden alkaessa annoimme yhteistyöryhmän mietittäväksi, laadimmeko esi-ja alkuopetuksen omat yhteisen työn portaat Tampereen kaupungin tapaan, vai onko ratkaisumme jokin muu paremmin meidän toimintatapaamme kuvaava ratkaisu.
Koulutuksen jälkeen päivitimme myös Seinäjoen kaupungin esi- ja perusopetuksen yhteisen työn ohjeellisen vuosikellon. Vuosikellon nimi muutettiin samalla joustavan esi- ja alkuopetuksen vuosikelloksi. Viestimme sillä, että tavoitteena ovat joustavat yhteisen työn ratkaisut, vaikka koulut ja päiväkodit voivat olla menossa eri vaiheissa. Vuosikellossa nousi keskiöön rehtorin ja päiväkodin johtajan yhteinen työ ja se, että he toiminnallaan puolestaan mahdollistavat luokanopettajien ja eskariopettajien yhteisen työn. Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä kaksikielinen opetus on huomioitu aiempaa paremmin. Vuosikellossa on koottuna laajemmat yhteisen työn kokonaisuudet ja tietenkin ihan arkinen työ: miten oppisimme tuntemaan, kunnioittamaan, ymmärtämään ja arvostamaan jokaisen työtä?
Aivan uusimpana asiana Seinäjoella on laadittu joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamalli, jonka luomisesta on vastannut esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä. Ryhmään kuuluu kaksi rehtoria, kaksi päiväkodin johtajaa, luokanopettaja, eskariopettaja sekä varhaiserityisopettaja. Muutaman kerran yhteistyöryhmä tapasi esi- ja perusopetuksen hallinnon edustajia toimintamallia laatiessaan.
Emme päätyneet Tampereen tapaan esi- ja alkuopetuksen yhteisen työn kehittämisen portaisiin, vaan esi- ja alkuopetuksen neljään vaiheeseen. Mitä pidemmälle vaiheissa etenee, sitä syvemmälle päästään joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Yhteinen työ lisääntyy ja yksintekemisen kulttuuri vähenee. Tarkoitus on, että jatkossakin esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä tekee yhteisen työn kehittämisessä tarvittavaa kehittämistyötä.
Monta askelta olemme menneet eteenpäin InTrans-koulutuksen jälkeen. Koulutus antoi meille paljon ja on toiminut hyvänä pohjana kehittämistyön jatkamiselle.
Kirjoittajat:
Eija Ikola, esiopetuksesta vastaava aluejohtaja, Seinäjoen kaupunki
Jari Jaskari, perusopetusjohtaja, Seinäjoen kaupunki
Lähteet:
Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. 2013. Horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät päiväkodin ja koulun rajapinnoilla. Teoksessa K. Karila, L. Lipponen & K. Pyhältö. Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla (s. 6-16). Raportit ja selvitykset 2013: 17. Helsinki: Opetushallitus.
Valtioneuvosto, 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvosto julkaisuja 2019:31.9