Teksti: Riitta Jyrinki
Suomessa esiopetus on perinteisesti varhaiskasvatuksen järjestämää, mutta Pirkkalan kunnassa esiopetus on järjestetty perusopetuksen yhteydessä jo vuodesta 1971 alkaen. Pirkkalalaisen lapsen ympärillä oleva oppimisympäristö muuttuu jo täysin siinä vaiheessa, kun hän siirtyy varhaiskasvatuksen palveluista esiopetukseen koulun puolelle, sillä useimmat koulut toimivat fyysisesti erillään varhaiskasvatuksen yksiköistä. Rantavuori (2019,19) tuo esiin, että esi- ja perusopetus eroavat toisistaan fyysisiltä tiloiltaan, opetussuunnitelmiltaan, perinteiltään ja kulttuureiltaan ja sama tapahtuu kunnassamme varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtymässä. Tämä vertikaalinen siirtymä haastaa meitä jatkuvasti pohtimaan siirtymäkäytänteitä ja niiden merkitystä lapsen näkökulmasta. Kunnassamme on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä suunniteltu lasten ja nuorten yhtenäistä kasvun ja opin polkua, jossa saumaton tuki siirtymissä on keskeinen toimi. Niihin liittyviä rakenteita on luotu kunnassa yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen kanssa ja nykyään tiedonsiirto toteutuu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kaikkien lasten kohdalla.
Näitä käytänteitä lähdimme arvioimaan vuosina 2020–2021 toteutetussa InTrans-täydennyskoulutuksessa rakentamalla näkökulmaa tarvittaviin muutoksiin. Tuohon täydennyskoulutukseen osallistuivat Pirkkalasta esi- ja perusopetuksesta suunnittelija, koordinoiva erityisopettaja sekä varhaiskasvatuksesta yksikön johtaja, suunnittelija ja koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Huomasimme täydennyskoulutuksen kuluessa, että erityisesti tiedonsiirtolomakkeemme tarvitsee uudistamista ja pohdimme, toteutuuko lapsen ja huoltajan osallisuus siirtymäprosessissa riittävästi.
Miten muutos käynnistyi?
Siirtymäkäytänteiden arvioimiseen ja kehittämiseen perustettiin työryhmä, joka lähti työstämään siirtymiin liittyviä käytänteitä. Työryhmää vetivät täydennyskoulutuksessa mukana olleet koordinoivat erityisopettajat. Ryhmässä työskenteli lisäksi opettajia varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja alkuopetuksesta.
Havaitsimme, että varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtymässä jokaisen lapsen huoltaja osallistuu tiedonsiirtokeskusteluun, jossa muun muassa tiedonsiirtolomake täytettiin yhdessä. Sen sijaan siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen tiedonsiirto on tapahtunut pääasiassa opettajien kesken, ja huoltajien osallisuus tuossa siirtymässä on ollut melko vähäistä. Tämän vuoksi kiinnitimme erityistä huomiota huoltajien osallisuuteen tiedonsiirtoprosessissa. Myös lapsen osallisuuden vahvistaminen nousi tärkeäksi kehittämisen painopisteeksi.
Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Karila, Leikkola ja Rantavuori (2020) puhuivat InTrans-koulutuksen luennolla siitä, että kouluvuoden alkua voidaan tukea vahvistamalla esiopetuksen ja koulun ammattilaisten yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan lasta oppimisen ongelmien ratkaisuissa sekä koulun alkuun liittyvän jännityksen lieventämisessä. Yhteistyössä myös ammattilaisten osaaminen kehittyy.
Varhaiskasvatuksen esiopetukseen siirtymän valmistelu alkaa jo hyvissä ajoin, sillä koordinoiva erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat aloittavat yhteistyön viimeistään esiopetusta edeltävän toimintavuoden aikana tuen lasten osalta. Ammattilaisten välinen yhteistyö onkin yksi tärkein tekijä parannettaessa pedagogisia käytänteitä lapsen siirtymässä. Vuorovaikutuksessa keskustellen tapahtuva kohtaaminen on tärkeää pelkän kirjallisen tiedon sijaan. (Rantavuori 2019, 18.) Pirkkalassa on huoltajien kanssa yhteistyössä kutsuttu lapsen kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen ulkopuoliset asiantuntijat sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- että tiedonsiirtopalavereihin. Nämä keskustelut pyritään käymään aina lapsen vahvuuksista käsin. Koulutuksessa tuli esiin se, että lomakkeet painottuvat usein taidollisiin asioihin. On myös tärkeää tiedostaa tiedonsiirtolomakkeiden sisällön merkitys keskustelua ohjaavina dokumentteina (Karila ja Leikkola 2021). Lähdimme siis koulutuksen pohjalta tarkastelemaan omaa tiedonsiirtolomakettamme ja muokkasimme hiukan sen sisältöä erityisesti siten, että huoltajien ja lasten osallisuus on heti lomakkeen alussa. Lomakkeet painottuvat usein kognitiivisiin taitoihin ja Pirkkalan lomakkeissakin tämä oli myös havaittavissa. Esi- ja alkuopetus piti tärkeänä siirtää tietoa kognitiivisista taidoista, joten työryhmä päätyi jättämään lomakkeen siltä osin entiselleen. Lapsen osallisuutta omassa siirtymäprosessissaan tulee jatkossa vahvistamaan varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen Lapsen kirje opettajalle-lomake. Huoltajat haastattelevat sen pohjalta lasta ja kirjaavat hänen ajatuksiaan ja tärkeitä asioita opettajalle tiedoksi. Lapsi voi myös piirtää tulevalle opettajalleen ja huoltaja voi kirjata piirroksen tarinan lomakkeelle. Lomakkeen sisällöistä voidaan lisäksi keskustella syksyn huoltajatapaamisessa.
Aiempiin siirtymien käytänteisiin on työryhmän työskentelyn pohjalta lisätty ensi syksystä alkaen sekä Lapsen kirje esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajalle – lomake että syksyllä esi- alkuopetuksessa pidettävä vaihtoehtoinen vanhempainvartti, vanhempainilta tai muu yhteistyötapahtuma huoltajien kanssa. Niihin kuuluvat myös varhaiskasvatuksessa pidettävä tiedonsiirtokeskustelu sekä toukokuussa pidettävä esiopetuksen järjestämä tutustumisilta. Tiedonsiirtolomake on toiminut ja toimii jatkossakin päivittyvänä lomakkeena varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sekä esiopetuksesta alkuopetukseen siirtymissä.
Kehittämistyö jatkuu ja seuraava askelkin, tiedonsiirtoon liittyvien havainnointimateriaalien ja niiden käytön tarkastelu, on jo suunniteltu ensi syksynä työstettäväksi.
Kirjoittaja:
Riitta Jyrinki, koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Pirkkalan kunta
Lähteet:
Karila, K. & Leikkola, S. 2021. Tiedonsiirto siirtymissä. Luento Tampereen yliopisto 5.2.2021.
Rantavuori, L. 2019. Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Punamusta-yliopistopaino. Tampere, 18-19.