Teksti: Anette Lehtonen
Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstöä oli mukana InTrans-hankkeen Inklusiiviset siirtymät täydennyskoulutuksessa, joka toteutettiin lukuvuonna 2020-2021. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa, miten ja minkälaisiksi siirtymämme ovat muotoutuneet tuon täydennyskoulutuksen siivittämänä? Nostan esiin myös muutamia muita kehittämistyömme kannalta keskeisiä tilanteita kunnassamme. Kokonaisuudessaan kehittämistyötämme kuvaavat ennakoimattomat muutokset ja näkökulmien laajeneminen. Näkökulmamme ovat laajentuneet erityisesti lasten ja huoltajien tuottaman tiedon pohjalta oppimisen polun eri vaiheissa.
InTrans -täydennyskoulutuksen aikaan kunnassamme oli juuri alkanut joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistyö. Samaan aikaan korona vaikutti tehtyihin suunnitelmiin kariuttaen tai muuttaen niitä. Lisäksi Nokia valittiin valtakunnallisesti merkittävään kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. Nämä tilanteet ja niissä saadut kokemukset ovat vaikuttaneet ajatuksiimme ja käsitystemme muotoutumiseen varhaislapsuuden siirtymissä.
Varhaiskasvatuksen aloituksen palveluohjaus ja yhteistyö neuvolan kanssa
InTrans- täydennyskoulutus monipuolisti käsitystämme siirtymistä avaten horisontaalisia ja vertikaalisia siirtymiä sekä lasten yhdenvertaisuuden huomioimista siirtymissä. Varhaiskasvatuksen aloituksesta tehdyssä kyselyssä huoltajat toivoivat henkilökunnalta vahvempaa ohjausta lapsen ryhmään pääsemiseksi. Käsittelimme kyselyn tuloksia yhdessä henkilöstön kanssa. Nostimme esiin lasten ryhmäytymisen merkityksen jatkuvana toimenpiteenä ja erityisesti ryhmän kokoonpanon muutoksissa esimerkiksi uuden lapsen aloittaessa ryhmässä.
Täydennyskoulutuksessa tarkastelimme siirtymiä erilaisissa tilanteissa olevien lasten osalta. Tähän tartuimme käytännöissämme huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta hyödyntäen. Lasten vastauksista kävi ilmi, että tutustuminen lievitti lapsen jännitystä. Sovimme toimintatavoista, jotka tukevat myös niiden lasten varhaiskasvatuksen aloitusta, jotka aloittavat kesällä osan päiväkodeista ollessa suljettuna. Johtavana ajatuksena on tehdä aloituksesta onnistunut jokaiselle lapselle.
Huoltajien kyselystä ilmeni, että erityisesti ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen palveluissa aloittavien lasten vanhemmat eivät saaneet riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa varhaiskasvatuksesta. Olemmekin kehittäneet tiedon saavutettavuutta varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista yhteistyössä neuvolan kanssa. Neuvolasta jaetaan huoltajille esite paikkakunnan valinnanmahdollisuuksista ja toimintamuotojen eroavaisuuksista siinä vaiheessa, kun varhaiskasvatuspaikan haku on perheelle ajankohtaista. Yksi koulutuksessa ajatuksiamme herättelevä teema liittyi sosiaalisen ja kulttuurisen jatkuvuuden merkitykseen onnistuneessa siirtymässä. Tätä näkökulmaa halusimme tuoda myös huoltajien tietoisuuteen. Siksipä kerromme esitteessä myös lähipäiväkotiperiaatteen merkityksestä lapsen oppimispolun ja sosiaalisten suhteiden jatkumossa.
Koulutus ohjasi ajatuksiamme entistä vahvemmin lapsen näkökulman huomioimiseen. Olemme kiinnittäneet kehittämistyössämme aiempaa enemmän huomiota lapsen kokemukseen ja sen selvittämiseen. Laadimme lapsille oman kyselyn varhaiskasvatuksen aloituksesta. Se kannatti, koska tavoitimme näkökulmia, joita emme ilman tätä lasten kuulemista olisi havainneet. Aloitukseen liittyvä jännitys ja suru liittyivät uusiin asioihin, mielikuvaan varhaiskasvatuksesta, perheiden erilaisiin tilanteisiin, aiempaan huonoon kokemukseen ja vanhemmista erossa olemiseen. Tilanteen muuttamiseksi ja huoltajien tietoisuuden lisäämiseksi suunnittelimme huoltajille lyhyen webinaarin varhaiskasvatuksen aloituksesta ja siitä, miten he voivat tukea lasta aloituksessa. Suunnitteilla on tehdä asiaan liittyvä video kaupungin kotisivuille, jotta tieto tavoittaisi huoltajat oikea-aikaisesti.
Joustava siirtymä varhaiskasvatuksesta kaksivuotiseen esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen
Lapsen näkökulmasta sosiaalinen epäjatkuvuus siirtymissä haastaa eniten, mutta sen sijaan epäjatkuvuus fyysisissä tiloissa, toiminnassa ja sisällöissä innostaa lapsia ja saa aikaan odotuksen tunnetta. Tietty määrä epäjatkuvuutta tukee lapsen identiteetin kehittymistä. (Luentomuistiinpanot Karila & Leikkola 22.1.2021.) Lapsen näkökulmasta siirtymiin liittyykin jonkinlainen paradoksaalisuus. Ne ovat tarpeellisia lapsen kehitykselle, mutta toisaalta ne saattavat aiheuttaa murhetta.
Nokia valittiin mukaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. Siirtymien jatkuvuuden ajatus on kirjattu sisään kokeilua varten laadittuihin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusteet ohjaavat kahden ikäluokan yhteiseen esiopetukseen ja siirtymien kehittämiseen oppimisen polun jatkumossa. Lapselle siirtymä esiopetuksesta kouluun tarkoittaa muutoksia toimintaympäristössä, esimerkiksi aikaan ja tilaan, sääntöihin ja odotuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä lasten identiteettiin ja toimijuuteen liittyen. (Luentomuistiinpanot Karila & Leikkola 22.1.2021.) Uusimman tutkimustiedon mukaan huomio siirtymissä tulisi kiinnittää sosiokulttuurisiin tekijöihin yksilöllisen kehityksen tai taitojen sijaan. (Rantavuori 2019, 16-17.) Paikallisessa opetussuunnitelmassamme kuvaamme siirtymää varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun sosiaalinen jatkuvuus huomioiden. Kaksivuotinen esiopetus itsessään vahvistaa sosiaalista jatkumoa, sillä lähipalveluperiaatteen toimiessa lapset ovat olleet samassa esiopetusryhmässä ja jatkavat yhteistyötä samojen lasten kanssa osan siirtyessä kouluun.Teoriatiedon lisäksi kuulimme huoltajia, jotka toivoivat muun muassa pehmeämpää siirtymää esiopetuksesta kouluun.
Oppimisen jatkumo joustavassa esi- ja alkuopetuksessa
Koronapandemia haastoi joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä ja tuki digitaalisten yhteistyötapojen muotoutumista. Epidemian kesto antoi aikaa myös ajatusten muotoutumiselle vaikuttaen esi- ja alkuopetuksen yhteistyön määrään ja muotoihin. Kaksivuotinen esiopetus ja sen käsitteistö asetti päähämme myös kriittiset silmälasit joustavan esi- ja alkuopetuksen käsitteelle. Pohdimme, eikö koko oppimisen polun tulisi olla joustavaa ja mitä joustavuudella oikeastaan tarkoitetaan? Tämän käsitteen kanssa teemme työtä edelleen.
Yhtenä tavoitteena esi- ja alkuopetuksen kehittämistyössämme on oppimisen jatkumo, koska sosiaalisen ja kulttuurisen jatkumon lisäksi oppimisen jatkumo vahvistaa lapsen luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa toimia ja oppia. Oppimisen jatkumoa olemme kehittäneet joustavassa esi- ja alkuopetuksessa laatimalla oppimispolku- vihkon, jonka avulla lapset harjoittelevat itsearviointia. Oppimispolku -vihko tekee näkyväksi lapsen vahvuuksia ja oppimista ja sen avulla siirrämme tietoa esiopetuksesta kouluun.
Mitä tulevaisuudessa?
Kehittämistyömme varhaiskasvatuksen aloituksessa on saavuttanut pisteen, jossa seuraamme lasten ja huoltajien arvioiden kehitystä. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu sen sijaan elää aktiivista kokeilu- ja arviointivaihetta. Keräämme säännöllisellä huoltajakyselyllä palautetta esiopetuksen ja koulun siirtymästä. Mielenkiintomme kohdistuu mahdollisiin eroavaisuuksiin yksi- ja kaksivuotisessa esiopetuksessa olevien lasten huoltajien vastauksissa. Näitä tietoja tulemme hyödyntämään tulevassa siirtymiin liittyvässä kehittämistyössämme. Tavoitteenamme on varmistaa hyvä ja lapsen näkökulmasta joustava jatkumo varhaislapsuuden erilaisissa siirtymissä ihan jokaiselle lapselle.
Kirjoittaja:
Anette Lehtonen työskentee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadunarvioinnin, kehittämisen ja opetussuunnitelmien parissa Nokialla. Hän toimii myös InTrans-hankkeen Suomen osaprojektin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausryhmässä.
Lähteet:
Karila, K. 2020. Moninaiset siirtymät. InTrans täydennyskoulutus 2020-2021. 6.11.2020.
Karila, K. & Leikkola, S. 2021. Siirtymä lasten näkökulmasta. InTrans- täydennyskoulutus 2020-2021. 22.1.2021.
Rantavuori, L. 2019. Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi-ja alkuopetuksessa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 95. Tampereen yliopisto.