Virtuaalisuus osana kulttuuria ja hyvinvointia
Virtu hanke järjesti yhdessä Pirkanmaan Taikusydän, Kulttuurikeskus PiiPoon ja Taiteen edistämiskeskuksen Kultu-asiantuntijaryhmän kanssa virtuaalisuus- ja kulttuurikoulutuksen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, johtajille, kehittäjille ja alan opettajille ja opiskelijoille. Osallistujia oli 39.
Koulutuksen tavoitteena oli työpajan ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla tuoda esille taiteen, kulttuurin ja virtuaalisuuden mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Virtuaalisuutta voidaan hyödyntää osana kulttuurihyvinvointia ja ihmisten hyvinvointia.
Virtuaalisista mahdollisuuksista oli kertomassa Taru Lehtimäki, hoitotyön lehtori ja sote-alan muutosasiantuntija TAMKista. Miten virtuaalisuus ja elämykset ovat osana hoivaa ja hyvinvointia? Lehtimäki kertoi perhe-esimerkin avulla jo käytössä olevia erilaisia virtuaalisia ja digitaalisia toimintoja että tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ihmisen elinkaaren aivan alkumetreillä voidaan jo hyödyntää digitaalisia ohjelmia ja virtuaalisuutta. Äitiys- ja lastenneuvoissa digitaalisten ohjelmien avulla voidaan perhettä ohjata ajantasaisesti ja seurata syntyvän lapsen hyvinvointia. Perheillä on paremmat mahdollisuudet omahoitoon, terveyden seurantaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Synnytyksissä voidaan käyttää kivunlievityksessä virtuaalisuutta erilaisin ääni- ja kuvamaailmoin. Lapsille ja nuorille voidaan suunnitella erilaisia virtuaalisia ohjelmia kasvun ja kehityksen tukemiseen, ja kuntoutuksen apuna voidaan käyttää virtuaalisia toimintaohjelmia.
Erilaiset digitaaliset ohjelmat helpottavat esimerkiksi ikäihmisten kotona asumista. Etäyhteyden avulla voidaan muistuttaa lääkehoidosta, auttaa pulmatilanteissa ja helpottaa yksinäisyyttä. Lapsen sairastuessa, esimerkiksi epäiltäessä korvatulehdusta, voidaan ottaa yhteys lääkäriin etänä. Kuva lapsen tärykalvosta lähetetään lääkärille ilman, että lasta tarvitsee vielä vastaanotolle. Taru Lehtimäki toi ilmi myös robotiikan hyötyjä. Robotilla on kyky olla empaattinen, tulevaisuudessa sitä tullaan hyödyntämään ihmisten kohtaamisessa. Taru Lehtimäen esitys oli ajatuksia herättävä ja tulevaisuuden näkymiä avaava. Esitys laittoi osallistujat pohtimaan tulevaisuuden digi- ja virtuaalisuuden mahdollisuuksia useasta näkökulmasta.
Koulutuspäivässä oli lisäksi draamatyöpaja ja asiantuntijaluentoja. Yhteisötaiteilija Riku Laakkonen kulttuurikeskus PiiPoosta piti draamatyöpajan. Harjoituksissa oleellista on mahdollistaa osallistujille turvallinen ympäristön. Jokaiselle ihmiselle on myös tarve kokea itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Maarit Varjonen-Toivonen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ylilääkäri, Pshp:sta kävi läpi Pirkanmaan alueellista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa osana kuntien hyvinvointikertomustyötä. Suunnitelma sisältää toimenpide-ehdotuksia kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin kulttuurin TEA-viisari, joka on THL:n tiedonkeruusysteemi kuntien toiminnasta asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Pilvi Kuitu, toiminnanjohtaja Kulttuurikeskus PiiPoo:sta kertoi kulttuuristen oikeuksien lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista. Suomalaisilla pitäisi olla asuinpaikasta tai varallisuustasosta riippumatta mahdollisuus kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Arttu Haapalainen, taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija esitti 100 minuuttia taidetta –kampanjan, jonka tarkoituksena on innostaa kaikenikäisiä ihmisiä osallistumaan taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuuttia viikossa.
Lisätyn todellisuuden työpaja 3.-4.6.2019 Tampereella
Virtuaalinen elämyslääke -hanke järjesti Mediapoliksessa kaksipäiväisen lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) työpajan.
Aika ja paikka: 3.-4.6.2019, TAMK, Mediapolis, Tohlopinranta 31, 33270 Tampere (luokkahuoneet 20013 ja 20014)Kohderyhmä olivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja Yamk-opiskelijat, media- ja taidealan opiskelijat ja opettajat, vapaat taiteilijat
Lisätietoja ja työpajan ohjelma: AR työpaja
Virtuaalikuntoutuksen tulevaisuus –työpaja 23.4.2019
Työpajaan oli kutsuttu virtuaalikuntoutuksen yrityksiä ja sote-alan toimijoita. Työpajan tarkoituksena oli tuoda virtuaalikuntoutuksen yritykset ja sote-alan toimijat verkostoitumaan ja saamaan kokemuksia sekä uusia näkökulmia virtuaalikuntoutuksen mahdollisuuksista. Tavoitteena oli antaa elämyksiä sote-alan toimijoille virtuaalikuntoutuksen mahdollisuuksista ja ideoida niiden käyttöön. Tavoitteena oli myös tuottaa yrityksille näkemyksiä ja kehittämisideoita sote-alan näkökulmasta
Yhteenveto virtuaalikuntoutuksen työpajasta