Esittely

Hankkeen tavoitteiden toteutumisen kautta työelämässä osataan ottaa paremmin huomioon sosiaalisen median käytön vaikutus organisaatiokulttuuriin, työhyvinvointiin ja työskentelytapoihin.

Tutkimuksen tausta

Nuoret aikuiset ovat käyttäneet internetiä jo nuoruudessa ja ottaneet varhain osaa erilaisiin verkkoyhteisöihin. He ovatkin avainasemassa, kun sosiaalisen median käyttö työelämässä lisääntyy.

Ammatillisella sosiaalisen median käytöllä tarkoitetaan työntekijälle sen hetkisessä työssä hyödyllisten sosiaalisten verkostojen luomista ja ylläpitämistä sekä työhön tai työorganisaatioon liittyvien sisältöjen seuraamista, tuottamista tai jakamista yleisissä sosiaalisen median palveluissa (esim. LinkedIn) tai yritysten sisäisillä alustoilla (esim. Yammer).

Ammatillinen sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa myönteisesti esim. työntekijöiden sitoutumiseen, sosiaaliseen pääomaan ja lisätä sosiaalista oppimista. Se voi aiheuttaa myös stressiä ja työuupumusta, jos keskittyminen työpäivän aikana vaikeutuu tai työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy.

Organisaatioissa työntekijöiden sosiaalisen median käytön mahdollisuudet ja riskit on alettu ottaa yhä paremmin huomioon ja samalla sitä on alettu säädellä tarkemmin. Lisää tutkimustietoa kuitenkin tarvitaan siitä, miten ammatillinen sosiaalisen median käyttö voi tukea tai vaarantaa työntekijöiden työhyvinvointia.

Tavoite ja tehtävät

Hankkeen tavoitteena on tutkia miten sosiaalista mediaa käytetään työtarkoituksiin ja minkälainen yhteys sillä on työntekijöiden kokemaan työn imuun ja laajemmin heidän työhyvinvointiin ja -pahoinvointiin. Tutkimuksessa kerätään fokusryhmähaastatteluaineisto (n=52) sekä kyselyaineisto (n=563) viiden asiantuntijaorganisaation edustajilta. Hanke kerää myös kansallisen vertailuaineiston (n=1817) suomalaisista työssäkäyvistä henkilöistä. Tutkimuksen tuloksena on kokonaiskuva ammatillisesta sosiaalisen median käytöstä työelämässä ja sen yhteydestä työhyvinvointiin- ja pahoinvointiin.

Tutkimuksen aihepiiriin kuuluu mm.:

  • Sosiaalisen median käyttö
  • Työn imu
  • Työn vaatimukset ja työn ja yksilön voimavarat
  • Työuupumus
  • Teknostressi
  • Organisaatioon identifioituminen
  • Nettikiusaaminen työpaikalla

Hanke on osa Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labia.

Vaikuttavuus

Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa organisaatioille siitä, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää työhyvinvoinnin ja organisaatiokulttuurin edistämiseen ja kuinka sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä ja vaikutuksia työpahoinvointiin voidaan välttää.

Tulokset auttavat organisaatioita muun muassa:

  • kirkastamaan sosiaalisen median ohjeistusta, koulutusta ja käyttötarkoituksia
  • tarjoamaan tarvittava tuki, kannustus ja käytännön esimerkkejä sosiaalisen median käytölle
  • huomioimaan erilaiset motivaatiotekijät ja joustavuus sosiaalisen median käytölle
  • kiinnittämään huomiota sosiaalisen median käytön positiivisiin vaikutuksiin (esim. tiedon jakaminen, yhteisöllisyys)
  • kiinnittämään huomiota sosiaalisen median käytön mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin (esim. teknostressi, kiusaaminen)

Tutkimus tuottaa monitieteellistä tietoa usealle tutkimusalalle (mm. sosiaalipsykolologia, työ- ja organisaatiopsykologia, henkilöstöjohtaminen, käyttäymistieteet, informaatioteknologia).

Yhteiskunnallisesti tutkimus tuo uutta ja ajankohtaista tietoa sosiaalisen median käytöstä työelämäkontekstissa.

Rahoittaja

Hanke toteutetaan vuosina 2018-2020 ja hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto.