Tutkimuksen tausta
Koronaviruspandemia on vauhdittanut jo aiemmin käynnissä ollutta työn digitalisaatiota. Työpaikoilla hyödynnetään yhä aktiivisemmin erilaisia sosiaalisia viestintäteknologioita kuten sosiaalisen median yhteistyöalustoja ja pikaviestimiä, esimerkiksi MS Teamsia, Skypeä ja WhatsAppia. Sosiaalinen media mahdollistaa työntekijöille hyödyllisten sosiaalisten verkostojen luomisen ja ylläpitämisen sekä työsisältöjen seuraamisen, tuottamisen ja jakamisen yleisissä sosiaalisen median palveluissa (esim. LinkedIn) tai yritysten sisäisillä alustoilla (esim. MS Teams).
Sosiaalisen median käyttö voi aiheuttaa esimerkiksi stressiä ja työuupumusta, jos esimerkiksi keskittyminen työpäivän aikana vaikeutuu tai työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy. Organisaatioissa voidaan kuitenkin suojautua teknologian negatiivisilta vaikutuksilta. Tällaisia suojaavia positiivisia tekijöitä ovat muun muassa työn imun, sosiaalisen tuen ja organisaatioidentifikaation vahvistaminen sosiaalisen median keskustelujen kautta. Lisää tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin siitä, miten sosiaalisen median käyttö voi tukea tai vaarantaa työntekijöiden työhyvinvointia.
Tavoite ja tehtävät
Koronakriisi on muuttanut maailmaa ja mullistanut työelämää peruuttamattomalla tavalla. Hankkeemme tarkastelee pitkittäisaineistolla uusien teknologioiden mahdollisuuksia ennen koronapandemiaa, kesken digiloikan ja koronan jälkeisessä maailmassa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisia viestintäteknologioita ja sosiaalista mediaa käytetään ammatillisiin tarkoituksiin ja minkälainen yhteys työhön liittyvällä teknologian käytöllä on työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin. Tutkimushanke keräsi fokusryhmähaastatteluaineiston (n =52) ja kyselyaineiston (n = 563) viiden asiantuntijaorganisaation edustajilta vuonna 2018. Hankkeen kansallisen kyselyn kohdejoukkona ovat 18–65-vuotiaat suomalaiset työntekijät eri toimialoilta (n = 1817). Pitkittäiskysely aloitettiin maaliskuussa 2019 ja puolivuosittain kerättävä kysely jatkuu edelleen. Kaikkiin kyselyn vaiheisiin osallistuneita vastaajia on noin tuhat.
Tutkimuksen tuloksena on kokonaiskuva ammatillisesta sosiaalisen median käytöstä työelämässä ja sen yhteydestä työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin ennen koronapandemiaa, sen aikana ja jälkeen.
Tutkimuksen aihepiiriin kuuluu mm.:
- Sosiaalisen median käyttö
- Työn imu
- Työn vaatimukset ja työn ja yksilön voimavarat
- Työuupumus
- Psyykkinen kuormittuneisuus
- Teknostressi
- Organisaatioon identifioituminen
- Nettikiusaaminen työpaikalla
Hanke on osa Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labia ja Työelämän Tutkimuskeskusta (WRC). Lisäksi hanke tekee yhteistyötä Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä tutkimushankkeen kanssa.
Vaikuttavuus
Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa organisaatioille siitä, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää työtapojen, työhyvinvoinnin ja organisaatiokulttuurin edistämiseen ja kuinka sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä ja vaikutuksia työpahoinvointiin voidaan välttää.
Tulokset auttavat organisaatioita muun muassa:
- kirkastamaan sosiaalisen median ohjeistusta, koulutusta ja käyttötarkoituksia
- tarjoamaan tarvittava tuki, kannustus ja käytännön esimerkkejä sosiaalisen median käytölle
- huomioimaan erilaiset motivaatiotekijät ja joustavuus sosiaalisen median käytölle
- kiinnittämään huomiota sosiaalisen median käytön positiivisiin vaikutuksiin (esim. tiedon jakaminen, yhteisöllisyys, sosiaalinen tuki)
- kiinnittämään huomiota sosiaalisen median käytön mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin (esim. psyykkinen kuormittuneisuus, teknostressi, kiusaaminen)
Tutkimus tuottaa monitieteellistä tietoa usealle tutkimusalalle (mm. sosiaalipsykolologia, työ- ja organisaatiopsykologia, henkilöstöjohtaminen, käyttäymistieteet, informaatioteknologia).
Yhteiskunnallisesti tutkimus tuo uutta ja ajankohtaista tietoa sosiaalisen median käytöstä työelämäkontekstissa.