Parin toimintavuoden aikana projektitiimi pisti tehokkaasti kehittämisrahoituksen täyteen käyttöön: Hankkeen aikana on järjestetty 37 työpajaa/koulutuspäivää sekä 33 erilaista verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistumisvolyymi on ollut 1727 osallistumiskertaa 496 eri osallistujalta (joista 90 opiskelijaa). Valmentava mentorointi -ohjelmaan on osallistunut 30 aktoria 8 mentorin ohjauksessa. Työnohjausryhmiä järjestettiin 4, joissa oli 20 osallistujaa.
Yhteistyössä on ollut suurta voimaa
Kumppanuus Tampereen kaupungin vetämän Kulttuuri ja taide virtaa – hankkeen kanssa sai aikaan synergiaa tuottajarekisterin ylläpidon rakentamiseen: Pirkanmaan kulttuuripankki -verkkopalvelu julkaistiin suurelle yleisölle 9.2.2023 ja jatkaa maksuttomana palveluna kaupungin ylläpitämänä. Hankkeen yksi päätavoitteista oli myös suunnitella alueen tuottajien organisoitumista ja työ muotoutui Pirkanmaan luovat tuottajat ry:ksi, joka perustettiin 3.2.2023. Koko hankkeen aikana tehtiin merkittävän tiivistä yhteistyötä Operaatio Pirkanmaa -hankkeen kanssa alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suurkiitos siis kumppaneille ja verkoston jäsenille hedelmällisestä yhteistyöstä!
Toimintakokeiluja muodostettiin hankkeen aikana viisi: Valmentava mentorointi- ohjelma, tuottajien työnohjauksen pienryhmät, Tuottajaresidenssi, tuotteistamisen sparraus ja verkostokahvit. Nämä kaikki jatkavat eloaan hankkeen jälkeen jossain muodossa eri organisaatioiden alla, pääosin perustetun yhdistyksen toimintana. Kannattaa siis liittyä jäseneksi ja vahvistaa jatkossakin osaamistaan ja verkostojaan.
Jotta hankkeen tulokset eivät jäisi vain numeroiksi ja hyötyjen arvailuksi, vaikuttavuuden vahvistamiseksi toteutettiin arviointi- ja palautetutkimus, jonka toteutti verkkokyselyllä ja pienryhmähaastatteluilla TAMKin yliopettaja Hannele Laaksonen syksyllä 2023. Vastanneiden mielestä hanke on onnistunut toiminnassaan ja täyttänyt tavoitteensa hyvin. Palautetutkimuksen haastateltavat nostivat erityisesti hankkeen hyvinä tuloksina esille mentori-aktori -suhteen, työnohjauksen, mahdollisuuden metatason reflektioon, verkostoitumisen ja verkoston konkreettisen rakentamisen.
Hankkeessa järjestetty ja tuotettu asiantuntijatuki ja mentorointi merkitsivät tuottajille erittäin paljon. Tulosten mukaan ammatillinen kehittyminen vahvistui, missä keskeisinä tekijöinä olivat uusien taitojen kehittyminen, uuden oppiminen, kykyjen kehittyminen ja oman työn selkeytyminen. Vastavuoroinen jakaminen toteutui tiedon ja kokemusten jakamisena, konkreettisen tuen saamisena ja peilinä toimisena. Hanke mahdollisti hyvin tuottajien verkostoitumisen, osallisuuden lisääntymisen ja vähensi koettua yksinäisyyttä. Palautetutkimuksen raporttiin (pdf) voit tutustua täällä.
Hankkeen ohjausryhmä arvioi, että hankkeen toiminnassa on näkynyt sekä ammatillisuus että syvä ymmärrys kentän tarpeista ja selkeät tavoiteasetannat. Tavoitteet on ylitetty ja toiminta on ollut runsasta ja monipuolista (määrällisesti, asiasisällöiltäään monipuolista ja toisaalta syvää) toteutuksen ollessa linjakasta ja raameissaan pysynyttä suhteessa rahoitushakemukseen. Hankkeella on ollut alusta asti kirkas näkemys ja ydintarkoitus miksi toimintaa on tehty, ja toteutus on saanut sitä tukevat laajat ja rönsyävät muodot. Hankkeen mahdollistajan ja toteuttajan rooli on ollut merkittävä kohderyhmän kehittymiselle ja hankkeen henkilöstö on onnistunut roolissaan.
Ohjausryhmä koki myös, että hanke jättää pitkän ja rikkaan perinnön, ja vaikutukset sekä nyt että tulevaisuuteen ulottuen ovat odotusarvollisesti suuret. Kohderyhmälle hanke on ollut erittäin merkityksellinen ja kohderyhmä on löydetty ja tavoitettu hyvin hankkeen aikana. Tuleva jatkohanke Tuottajakeskus Living Lab isolla toimijakonsortiolla on myös selkeästi tämän hankkeen tulos ja testatut toimintamallit ja hankkeen vaikuttavuus leviävät sitä kautta valtakunnalliseksi.
Lopuksi pohdintaa tulevaan
Vaikka hankkeessa tehtiin monenlaista ja osallistujille tarjottiin monipuolisia tapoja osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja tilaisuuksiin, yksi sen vahvuuksista oli kuitenkin se, että se tarjosi paikan ja mahdollisuuden tuottajille pysähtyä. Tuottajapankki pystyi siis tuottamaan relevanttia täsmätekemistä ja aitoa ajan ottamista johonkin kerrallaan, aikaa ajatella ja keskittyä yhteen asiaan.
Projektien menestyksekkääseen toteutukseen vaaditaan toimialan verkostojen tuntemusta ja substanssiosaamista, joka yhdistyy näkemykseen kehittämistarpeista ja niiden mahdollisuuksista. Kun nykyisessä työelämässä kilpaillaan merkittävästi ihmisten ajasta ja huomioista niin monella sektorilla, täydennyskoulutuksen toimenpiteiden täytyy vastata kirkkaasti kohderyhmän tarpeisiin niin sisällöltä, toteutukselta kuin hengeltään. Lisäarvoa nähdään enemmän yhteisöllisestä tiedon jakamisesta kollegalta kollegalle, kuin ylhäältä tulevalta tiedon jakamiselta. Hanketiimin henkilökohtainen osallisuus toimenpiteissä vahvistaa luottamusta ja uskottavuutta.
Tarjonnan monipuolisuus ja erilaiset osallistumiset tasot (helppous) ja henkilökohtainen huomioiminen, ns. ryhmäräätälöinti on ollut tarpeen ja onnistuneet. Useat pitkään ammatissa työskennelleet eivät välttämättä ole olleet pitkään aikaan opiskelun tai jatkuvan oppimisen äärellä, näin ollen tarvitaan ohjausta ja pysähtymistä, jotta omat kehitystarpeet pystytään edes tiedostamaan. Erityisesti tuottajan työssä moninaisten kokonaisuuksien ylläpito on jatkuvaa ja pysähtymiselle on vaikea löytää aikaa, paikkaa tai mahdollisuutta. Näin ei tule nähneeksi oppimisen tarpeitaan, kun ei pysty välillä pysähtymään. Siihen hanke on tarjonnut mahdollisuuksia ja avannut tietä uudelle kehittymisen polulle omassa ammatissaan, koko toimialan kehittymisen tueksi. Olemme pyrkineet toiminnalla osoittamaan, että reflektiolle ja oppimiselle otettu työaika ei ole uhraus vaan investointi. Tämä kuitenkin edellyttää sen, että tarjotulla toiminnalla on relevantti, tiivis ja konkreettinen yhteys työelämän ajankohtaisiin teemoihin, tarjoiltuna oikea-aikaisesti ja oikeassa ympäristössä.
Keskeistä on, että työtä on tehty näkyväksi yksilötasolla sekä ammattitasolla ja toimintaa on tehty tuottajien tarpeiden mukaan, kerrankin tuottajaa ”palvellaan” ja huolehditaan hänen tarpeistaan. Se miksi toimenpiteissä onnistuttiin hyvin, voidaan johtaa palautteista siitä, että on ollut monipuolinen valikoima toimintaa mihin osallistua omista lähtökohdistaan sopivalla tavalla, agenda on ollut tilaisuuksissa myös tarpeeksi vapaa avoimelle ajatustenvaihdolle ja tarjolla on ollut henkilökohtaista ohjausta. Toiminta ei ollut ennakkoon ”puhkisuunniteltua” vaan kyvykkyys reagoida kohderyhmän tarpeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin säilyi. Hanke pyrki menemään kohderyhmän arkeen mukaan, eikä toisin päin. Tämä näkyi mm. toimenpiteiden kestojen ja toteutusaikojen huomioimisena. Näin syntyi myös osallisuuden kokemusta.
Jos tuottaja ei voi koskaan olla valmis, hän voi kuitenkin ottaa uuden tason ammatillisesti mentoroijana.
Työyhteisöt kehittyvät metaosaamisen kautta ja sitä tuottajan työ itsessään usein on. Tuottajat tuovat erilaisia yhteisöjä ja osaamista yhteen, näkevät isoja kokonaisuuksia ja toimivat kontekstin ja ympäristön edellytysten pohjalta. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Risto Sarvaksen mukaan ongelmana kuitenkin metaosaajilla yleensä on, että taitoja ei tunnusteta eikä tunnisteta. Taidot voi kukoistaa vain avoimessa organisaatiokulttuurissa, jossa voi reflektoida, ottaa riskejä ja tehdä virheitä turvallisesti. Perinteiset onnistumisen mittarit eivät toimi ja ongelmana on myös kolminkertainen työ, jossa kartoittaa ja talloo ensin itse oman polkunsa, sekä oppii ja reflektoi. Tästä syntyy myös kolminkertainen kuormitus. Kuinka sitten tukea näitä työelämän metaosaajia työssään, tunnistamaan osaamisensa ja kehittymään siinä, jos ulkopuolisetkaan eivät sitä osaa tehdä? Asia vaatii paljon reflektointia, näkökulmien avaamista ja tuottajien asiantuntijuuden nostamista esiin, jota myös Tuottajapankissa pyrittiin tekemään. Tätä työtä on syytä jatkaa yhdessä.
Kiitos niin lukemattoman monilla tavoilla tuesta ja ajatuksistanne: Minna Holopainen, Carolina Pajula, kaikki mentorit, Ilona Kyykoski, Anna Szalay, Päivi Puutio, Mika Kylänen, Hannele Laaksonen, Veijo Hämäläinen, Saara Laakko, ohjausryhmän jäsenet ja rahoittajan edustaja Jaana Niittyniemi.