Tutkimuksessa testasimme, vaikuttaako tunnetila aivoalueiden välisiin toiminnallisiin yhteyksiin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri tunteet – kuten ilo, suru ja inho – näkyvät muutoksina koko aivojen toiminnassa. Nyt etsimme vastaavia eroja aivoalueiden verkostoista. Tunteita tuotettiin toiminnallisen magneettikuvantamisen eli fMRI:n aikana tarinoihin eläytymällä.
Tulokset osoittivat, että ainakin eri perustunteet liittyvät väliaikaisiin muutoksiin default mode networkin (DMN, eli ”lepotilaverkosto”) toiminnallisissa yhteyksissä. Lepotilaverkosto on viime aikoina osoittautunut erityisen tärkeäksi koettujen tunteiden prosessoinnissa, ja esimerkiksi Satpute ja Lindquist (2020) ovat esittäneet teoreettisempaa näkökulmaa siitä, että tunnetilaa koskeva, eri puolilta aivojen tuleva tieto yhidstetään ja tulkitaan juuri lepotilaverkostossa.
Ehkä lepotilaverkoston nimi kaipaisi hieman päivittämistä. Se sai alun perin nimensä, kun havaittiin joukko aivoalueita (aivojen keskilinjassa ja ohimolohkoissa), jotka aktivoituivat aivokuvantamisen aikana, kun ihminen ei tee mitään varsinaista tehtävää eli antaa ajatusten harhailla vapaasti. Monet näistä alueista on liitetty jo aiemmin omaa itseä koskevan tiedon ylläpitoon ja prosessointiin, joten linkki oman tunnetilan käsittelyyn vaikuttaa myös sopivalta. Lepotilaverkoston ja muiden tunteita käsittelevien alueiden ajallisista syy-seurausyhteyksistä sen sijaan tiedetään varsin vähän, joten aika näyttää, millaiseksi lepotilaverkoston rooli hahmottuu.
Koko artikkelin voit lukea täältä.