Tausta
Digitaalinen vallankumous ja automaatio ovat nousseet valokeilaan, kun kehittyneet taloudet pyrkivät löytämään ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten väestön ikääntymiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen.
Tekoälyn ja robotiikan kehitys on nähty keinona kehittää uusia palveluja, parantaa niiden laatua ja nostaa tuottavuutta. Tähän sisältyy kuitenkin monia eettisiä, sosiaalisia ja poliittisia avoimia kysymyksiä, joihin tutkimusprojektissa haetaan vastauksia.
Tavoite ja tehtävät
Tulevaisuudessa palvelurobotiikka tulee entistä suurempaan käyttöön palveluiden tarjonnassa. Kuinka siihen liittyvät palvelut tulisi järjestää ja mitä seurauksia tällä on yhteiskunnalle? ROSE‐hankkeen päätavoitteena on selvittää, kuinka robotiikan avulla luodaan ja muokataan tuotteita ja palveluita sekä edistetään hyvinvointipalveluiden uudistamista. Keskeisessä roolissa on palveluiden eettinen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa. ROSE-hankkeen sidosryhmiä ovat mm. hoito- ja hoivatyön ammattilaiset, palveluiden järjestäjät (julkinen ja yksityinen sektori), ikäihmiset sekä heidän omaisensa ja hoitajansa, robotiikka- ja terveysteknologiayritykset sekä julkinen valta.
Tutkimus keskittyy ihmisen ja robotin yhteiseloon, yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja hyvinvointipalveluiden järjestelmiin. Hankkeessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä:
● Mitä eri sidosryhmät odottavat palvelurobotiikalta?
● Millaisiin tehtäviin robotiikkaa voidaan käyttää hyvinvointipalveluissa?
● Millaisia eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä nousee esiin ihmisen ja robotin kanssakäymisessä?
● Miten robotit muuttavat työntekijöiden roolia ja millaista osaamista tarvitaan?
● Mikä vaikuttaa robottien hyväksyttävyyteen?
● Miten robotit muuttavat hyvinvointipalveluja?
● Millaisia haasteita innovaatioissa ja niiden kaupallistamisessa on?
Tutkimus toteutetaan osatutkimuksina, joissa esimerkiksi käyttäjätutkimuksen avulla tutkitaan monitieteisesti robotiikan soveltuvuutta ikääntyneen ihmisen ja kotihoidon työntekijän vuorovaikutuksessa, kotihoidon työntekijän toiminnassa, puheessa sekä työkulttuurissa. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena on myös robottien toiminnallisuuden kehittäminen ja tutkiminen. Robotiikan testaus tapahtuu oikeissa toimintaympäristöissä Living Lab ‐lähestymistapaa ja mm. palvelumuotoilun yhteiskehittämiseen perustuvia osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Tällöin eri toimijoiden näkemykset, odotukset ja haasteet uudesta palvelusta ovat tutkimuksen ja kehittämisen kohteena. Robotiikan filosofinen ja eettinen pohdinta kuuluu myös tutkimuksen keskiöön.
Vaikuttavuus
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteet ja filosofia ovat mukana laajassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiossa ”Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus”, jonka tavoitteena on arvioida ja kokeilla uuden sukupolven palvelurobotteja osana vanhuspalvelujen tuotantoa ja kehittämistä. Tästä saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää siten, että ne johtaisivat hoivateknologian ja palveluorganisaatioiden uudistamiseen sekä ennen kaikkea asiakkaiden tavoittelemien uusien palvelujen kehittymiseen.
Eri toimijat otetaan mukaan tutkimuksen etenemiseen, tuloksien esittelyyn ja hankkeen arviointiin, jolloin tutkimustietoa voidaan täydentää, arvioida ja pohtia yhteistyössä. Vuoropuhelu ja arvioiva keskustelu esimerkiksi päättäjien ja sosiaali‐ ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa mahdollistaa paitsi palvelujen kehittämisen, myös palvelujen systeemisen muutoksen suuntaan vaikuttamisen. Vastuullinen ja vaikuttava kehittämisote, jota ROSE-hanke edustaa, asettaa tutkimuksen aina tutkija‐ ja projektitasolta lähtien vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa, ja pyrkii ratkaisuihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kestäviä. ROSE‐hankkeessa panostetaankin erityisesti käyttäjä‐ ja sidosryhmälähtöisyyteen, avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen.
Rahoittajat
ROSE-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.