Kevään työpaja vahvisti: "Kuulluksi tulemisen tarve on suuri"

Reilu median kolmannessa työpajassa 9. toukokuuta 2023 esiteltiin työkaluja moniäänisen ja reilun mediasisällön tekemisen edistämiseksi sekä keskusteltiin niistä haasteista, joita toimittajat kohtaavat moniäänisyyttä tavoitellessaan. Työpajassa pohdittiin kuka mediassa pääsee ääneen, ja tilaisuus vahvisti entisestään kuulluksi tulemisen tärkeyttä.

Olimme kutsuneet projektiin viimeiseen Mikko Hautakankaan fasilitoimaan työpajaan sekä toimittajia että aktiivisesti mediajulkisuuteen osallistuvia henkilöitä erilaisista taustoista. Halusimme näin saada monipuolisia näkökulmia median moniäänisyyden toteutumiseen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin. Kaikkia vaikutti yhdistävän pyrkimys mediajulkisuuden moniäänisyyden kehittämiseen, jossa mediaorganisaatioilla nähtiin olevan selvä vastuu. Tavoitteemme oli myös saada rakennuspalikoita toimittajille suunnatun ”reiluusnavigaattorin” kehittämiseen.

Päivän aluksi kuulimme Matleena Ylikosken tutkijapuheenvuoron journalismin moniäänisyyden käsitteestä ja mittaamisesta. Moniäänisyysmittari-hankkeessa kehitetty mittari kertoo, kuka mediassa pääsee ääneen. Mittari on analytiikkaohjelmisto, ja se tunnistaa ääneen pääsevien henkilöiden nimet, sukupuolet, tittelit ja taustaorganisaatiot. Hankkeen esittelyyn ja loppuraporttiin voi tutustua Media-alan tutkimussäätiön sivuilla.

Reilu median tutkijoiden, Maarit Mäkisen ja Mari Pienimäen puheenvuoro tarjosi hankkeessa kerättyä tietoa inklusiivisen mediajulkisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Merkittävimpiä haastatteluaineistoon perustuvia löydöksiä olivat mediajulkisuuteen osallistuvien kansalaisten kokemukset valtavirtamedian yksiäänisyydestä ja taloudellispoliittisten kytkentöjen vaikutuksista mediasisältöihin. Inklusiivisuutta mahdollistavina tekijöinä nähtiin muun muassa median läpinäkyvyys, avoimuus ja dialogisuus, joka sallii myös täydentävien ja vaihtoehtoisten näkemysten julkaisemisen.

Miten navigoida hankalien aiheiden äärellä?

Työpajassa keskusteltiin muun muassa aiheista, joista lehdistö ei puhu ja pohdittiin vaikenemisen syitä. Toimittajien tavoitteena on useimmiten moniäänisyys ja yleisön kuuleminen, mutta monesti kiireinen toimitustyö ei mahdollista perehtymistä ristiriitaista ja hankalasti selvitettävää tietoa sisältäviin aiheisiin. Toimittaja toteaa, miten ”median pitää herätä vastuuseen”, ja huomioida erilaiset näkemykset, mutta hankalissa aiheissa kaikkien miellyttäminen tuntuu mahdottomalta. Toimittajien pyrkimys totuudenmukaisuuteen voi törmätä erilaisiin käsityksiin faktoista. Onko olemassa yhteisesti määriteltävissä olevia faktoja?

Hankkeessa kehitettävä ”Reiluusnavigaatori” pyrkii helpottamaan toimittajan suunnistusta sellaisten aiheiden äärellä, jotka tunnistetaan mahdollisesti hankaliksi, polarisoiviksi ja moniäänisyyden suhteen vaativiksi. Jenny Ollila esitteli työpajalle navigaattorin luonnoksen, johon toivottiin osallistujien kommentteja ja ehdotuksia. Navigaattori herätti keskustelua näkökulmien ja lähteiden valinnasta sekä kontekstoinnin tärkeydestä. On tärkeää kertoa, miten juttu on tehty ja avata yleisölle millainen prosessi sen tekemiseen sisältyy.

Työpajaan osallistuja kertoi tilaisuuden antaneen toivoa suomalaiselle journalismille ja vahvistaneen kuulluksi tulemisen tärkeyttä. Toimittaja pohti omaa työtään ja sitä, miten hyvin eri näkökulmat siinä huomioidaan. Ketä me vaiennetaan -kysymys jäi mietityttämään.  Keväinen työpajapäivä rikastutti jälleen projektin tiimiä uusilla ajatuksilla, näkökulmilla ja kehitysehdotuksilla. Kiitos kaikille päivään osallistuneille aktiivisesta mukanaolosta – jatketaan yhteistyötä!