Hankintatyöpajassa jaettiin kokemuksia kiertotalouden toteutumisesta

Pirkanmaan maarakennuspäivän yhteydessä järjestetyssä hankintatyöpajassa koottiin kokemuksia ja ajatuksia kiertotalouden toteutumisesta Pirkanmaan kuntien katurakennushankkeissa ja erityisesti niiden hankinnoissa. Kiertotalouskriteerejä on jo sovellettu, mutta vielä on kehitettävää ja opittavaa.

RATKI-hanke järjesti Pirkanmaan maarakennuspäivän yhteydessä 24.1.2023 katurakentamiseen keskittyvän hankintatyöpajan yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa.

RATKI-hanketta esiteltiin myös Pirkanmaan maarakennuspäivässä noin parin sadan hengen yleisölle.

Pirjo Kuula esittelee RATKI-hankkeen tuloksia.
Pirjo Kuula esittelee RATKI-hanketta ja sen tuotoksia Pirkanmaan maarakennuspäivässä.

Hankintatyöpajan aluksi Tampereen massakoordinaattori Matti Pokkinen kertoi Tampereen kaupungin infrahankkeissa käyttämistä kiertotalouspainotteisista hankintakriteereistä. KIEPPI-hankkeessa kehitettyjä kriteerejä on jo testattu Yliopistonkadun hankinnassa ja niitä on kehitetty edelleen Kaupinkadun juuri päättynessä kilpailutuksessa. Matti Pokkinen toteaa, että kiertotalouteen kannustava hankintamenettely koetaan usein haastelliseksi etenkin julkisissa hankinnoissa, joissa usein tyydytään käyttämään valintaperusteena ainoastaan hintaa.

Työpajassa kierrettiin kolmessa ryhmässä pohtimassa vastauksia kolmeen pääteemaan:

1: Hankintakriteerit kiertotaloutta edistävässä hankkeessa

2. Millaisia valmiuksia toimijoilla on?

3. Miten mahdollistetaan kiertotalouden toteutuminen?

Työpajassa oli mukana 14 kutsuvierasta Pirkanmaan kunnista ja toimijoista. Työpajassa verkostoiduttiin ja jaettiin tietoja ja kokemuksia.

Tilaisuuden päätteeksi Karoliina Tuukkanen kertoi vastaperustetusta Pirkanmaan kiertotalouskeskuksesta.

Muutamia poimintoja työpajan tuloksista:

Rakentamisen kiertotalouden edistäminen vaatii rohkeita ja osaavia mahdollistajia eli riskinottajia ja suunnannäyttäjiä. Poliittinen tahtotila luo perustaa kunnan toiminnalle ja antaa valtuudet toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Hankintakriteerit kaipaavat edelleen kehittämistä. Tällä  hetkellä mittaaminen keskittyy uusiomateriaalien ja kaivumassojen määriin, kuljetusmatkoihin ja laskennallisiin päästöihin. Kiertotalouteen kannustavina mittareina voitaisiin käyttää myös osaamista ja materiaalitietämystä sekä työmenetelmiä. Myös suunnittelijan kilpailutuksessa voisi hyödyntää kiertotalouskriteerejä. Uusiomateriaalien käyttö ei saa olla itsetarkoitus, vaan rakenteen toiminta ja kestävyys ovat suunnittelun oleellisia lähtökohtia.

Hankkeiden yhteensovittamiseksi tarvitaan enemmän vuorovaikutusta, jotta esimerkiksi purkuhankkeen ja hyötykäyttökohteen aikataulut saadaan sovitettua.

Kaikissa keskustelussa nousivat esiin samat tekijät, joilla edistetään kiertotalouteen siirtymistä: yhteistyö, osaaminen ja materiaalitietämys, sujuvat viranomaismenettelyt, poliittinen tahtotila sekä konkreettiset esimerkit.

Paljon puhuttiin myös mittareista – miten kiertotalouteen siirtymistä pitäisi mitata?

Päivän alustusten materiaalit:

Matti Pokkinen, Tampereen kaupunki: Kiertotalouskriteerit Tampereen infrahankinnoissa

sekä Kaupinkadun laatupisteytys

Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa: Pirkanmaan kiertotalouskeskus

Minna Leppänen

  • yliopisto-opettaja
  • maa- ja pohjarakenteet, Tutkimuskeskus Terra
  • Rakennetun ympäristön tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358401981733
  • minna.leppanen@tuni.fi
Lisätietoja

Pirjo Kuula

  • projektipäällikkö
  • GeoLan vastuuhenkilö
  • Rakennetun ympäristön tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358408490305
  • pirjo.kuula@tuni.fi
Lisätietoja