TAMK:n lehtori, Eero Nippala selvitti kiertotalouden tilannetta Tanskassa toukokuussa 2022. Kööpenhaminan kunnan rakennuttamisosastolta (Byggeri København) haastateltiin rakennuttaja Jens Rungea (Kuva 1).
Kööpenhaminan kaupungilla on käytössä DGNB-järjestelmä, joka käsittää 29 erilaista periaatetta edistää kiertotaloutta. Jens Runge on tehnyt DGNB:n järjestelmän soveltamisesta Kööpenhaminan kaupungille tanskankielisen käsikirjan HÅNDBOG I CIRKULÆR ØKONOMI, 2022 (Kuva 2).
Kööpenhaminan kaupunki päätti edetä asiassa nopeammin kuin tanskalaiset kunnat keskimäärin. Kööpenhaminan Ørestadin kaupunginosassa on toteutettu 2019 -2022 DGNB:n periaatteiden mukaisesti useita hankkeita.
DGNB-ympäristösertifiointijärjestelmä
DGNB on saksalainen sertifikaatti, joka on otettu Tanskassa käyttöön. Suomen vastaava järjestelmä on RTS-ympäristöluokitus. DGNB-prosessissa jätehierarkian avulla harkitaan jo suunnitteluvaiheessa, millä rakentamisen prosessilla voidaan vähentää rakennusjätteen syntymistä tai vähentää uuden materiaalin käyttöä. Jätehierarkiakaavio esittää käsikirjassa eri hierarkiatasojen mahdollisuudet jätemateriaalin kierrättämiseen. DGNB:stä poikkeavasti Kööpenhaminan kaupungin jätehierarkiassa ylin taso ei ole materiaalin uudelleenkäyttö, vaan: ”korjaa vanha talo”. Tällä tavalla vähennetään merkittävästi CO2-päästöjen syntymistä ja materiaalimenekkiä rakentamisessa.
Kiertotalouden käsikirja
Kaikki 29 periaatetta on selostettu tarkemmin kiertotalouden käsikirjassa. Esimerkiksi ensimmäinen periaate on ”CO2 -” : Käytä parasta mahdollista ratkaisua, jolla on mahdollisuus vähentää CO2-päästöjä. Käytä LCA-laskentaa (Life Cycle Analysis) tarkasteltaessa eri vaihtoehtojen päästöjä. Tarkastele esimerkiksi puurunkovaihtoehtoa betonin vaihtoehtona. Lisätietoja aiheesta löytyy Kööpenhaminan kaupungin kiertotalouden käsikirjasta.
Toiminnan laajuus
Toiminnan laajuudessa rakennusalan kiertotalous ei ole Tanskassa kovin pitkällä. Toiminta on saatu käyntiin Kööpenhaminan kaupungin omissa uudis- ja korjaushankkeissa vuodesta 2019 alkaen. Tällä hetkellä kaikille kaupungin hankkeille asetetaan kiertotalouden tavoitteet (hankintakriteerit) ja niiden toteutumista seurataan. Kaupungilla ei ole omia kiertotalousvarastoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, vaan materiaalit toimitetaan hankkeilta kunkin materiaalin jatkojalostajille eteenpäin. Tanskan ja Kööpenhaminan rakennusalan kiertotalousmallilla on hyvät mahdollisuudet laajeta myös muualla Tanskaan sekä yksityisen sektorin rakentamiseen.
—————————
Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto eli RATKI-hanke on solminut yhteydet Kööpenhaminan kaupungin kiertotalouden rakennuttajaorganisaatioon sekä paikalliseen urakoitsijaan, Enemærke & Peteriin. RATKI seuraa, miten Kööpenhaminan kiertotaloustoiminta laajenee lähitulevaisuudessa.
Lähteet:
2. Runge Jens, haastattelu 18.5.2022
3. HÅNDBOG I CIRKULÆR ØKONOMI. Byggeri København – Københavns Kommune. 2022.
