Työvoimapoliittista koulutusta asiakkaan yksilöllisiä tarpeita kuunnellen, ketterästi kehittäen ja kokeillen

TAMKin ryhmiä valmentanut Carolina Pajula kirjoittaa ohjelman kehityksestä pilottiryhmän mukana.

Syksyllä 2019 ensimmäinen Piece of Work -ryhmä aloitti opintonsa. 30 opintopisteen laajuinen, ELY-keskuksen rahoittama ohjelma on suunnattu korkeasti koulutetuille työttömille. TAMKissa opiskelevat suuntautuivat joko Digiajan teollisuus tai Liiketalous ja palvelumuotoilu -kokonaisuuksiin, ja Tampereen yliopiston puolella tarjolla oli Modernit ohjelmistoteknologiat ja Henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntija -kokonaisuudet. Vastasin ohjelmassa TAMKin ryhmille räätälöitävästä työelämävalmennuksesta.

Alku oli meille kaikille jännittävää, sekä ohjaajille että ohjattaville. Teimme työtä, johon ei ollut valmista mallia, ja muokkasimme valmennuskonseptia ohjelman edetessä. Kehitimme ohjelman palveluita sen ollessa käynnissä. Kehittäminen perustui asiakkaiden tarpeiden kuulemiseen ja niihin vastaamiseen. Onnistuneeseen kehittämistyöhön tarvittiin ryhmä aktiivisia opiskelijoita ja ketterästi toimiva monialainen tiimi.

Kuvaan tässä artikkelissa konseptiin kehitettyjä palveluita ja lopussa peilaan ajatuksiani Sitran maaliskuussa 2020 julkaisemaan, Sinimaaria Rankin toimittamaan artikkelikokoelmaan Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen (Sitra 2020).

Ennen palveluiden kuvaamista, haluan kiittää mahtavia pilottiryhmän opiskelijoita ja TAMKin huikeaa tiimiä. Ilman opiskelijaryhmän rakentavaa ja monipuolista palautetta sekä ennakkoluulottoman ja nopeisiin käänteisiin kykenevän tiimin panostusta, tätä ei olisi syntynyt. Meillä oli loistava pilottiryhmä, joka ei turhaan hermostunut keskeneräisyyteen vaan luotti prosessiin. Pilottiryhmään valikoitu joukko motivoituneita, haastavissa asiantuntijatehtävissä sekä yrittäjinä toimineita osaajia. Mukana oli myös lähivuosina korkeakoulututkinnon suorittaneita, työelämäpolkunsa alussa olevia tekijöitä.

Mitä syntyi ja miten?

Valitsemme ohjelmaan osallistuvat opiskelijat yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Syksyn 2019 TAMKin ohjelmiin valittiin 24 opiskelijaa. Tällä hetkellä käynnissä on jo toinen TAMKin 24 hengen ryhmän valmennusprosessi, joka alkoi tammikuussa 2020.

Opinnot

Ohjelman kesto on puoli vuotta, jonka aikana opiskelijat suorittavat 10 opintopistettä ns. substanssiopintoja. Kurssit valitaan TAMKin ja Tampereen yliopiston laajasta opintotarjonnasta. Räätälöimme jokaiselle omaan tarpeeseen sopivan yksilöllisen kurssikokonaisuuden. Opiskelijat saavat ohjausta substanssivalmentajiltaan (TAMKissa  Jere Siivonen / Digiajan teollisuus, tai Johanna Koivulampi-Howard / Liiketalous ja palvelumuotoilu), jotka auttavat kurssien valinnassa.

Teimme siis elokuussa 2019 jokaiselle ryhmän 24 osallistujalle oman lukujärjestyksen, johon soviteltiin ryhmän yhteiset tapaamiset ja valmennukset. Ensimmäisellä kerralla työ oli todellista tuhannen palan palapelin kasaamista.

Valmennus

Kaikki ohjelman opiskelijat osallistuvat pienryhmässä toteutettavaan työelämävalmennukseen (10 opintopistettä), jonka tavoitteena on arvioida omaa työuraa ja jo kertynyttä osaamista, sekä suunnitella tulevan uran suuntaa ja parantaa valmiuksia työ- ja yritysjaksopaikan hakemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa itsenäistä työnhakuun liittyvää opiskelua ohjatusti, painopisteen ollessa oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa. Pienryhmätyöskentely perustuu dialogiin, kysymiseen, toisen kuulemiseen ja kunnioittamiseen.

Valmennuksessa keskustelimme oppimisesta ja opiskelun muutoksesta, pohdimme työelämän muutoksia ja osaamistarpeiden suuntautumista  tulevaisuuden työssä. Koska ohjelmaan osallistuvien ikähaitari oli 30–60 -vuotta ja he edustivat laajasti monipuolisia toimialoja, tärkeä osuus pienryhmätyöskentelyä oli asiantuntijaosaamisen ja kokemuksen jakaminen. Eri-ikäiset kannustivat toisiaan eri asioissa. Uransa alkuvaiheissa oleva auttoi ja tuki urataipaleen jälkivaiheissa olevaa, ja päinvastoin.

Tapaamisten ja itsenäisen työnhaun lisäksi ryhmän työskentelyyn sisältyy teemoihin liittyviä välitehtäviä sekä ryhmissä tehtyjä toiminnallisia, omaa tilannetta selkiyttäviä ja jäsentäviä harjoitteita. Lisäksi työelämävalmennus sisältää yksilöohjausta, jossa syvennymme jokaisen yksilön oman urasuunnan hahmottamiseen.

Jo heti ohjelman käynnistyttyä huomasimme, että ryhmä tarvitsee työelämävalmennuksen rinnalle myös opiskelua tukevaa voimavaravalmennusta. Voimavaravalmennuksen tarve nousi siitä, että moni koulutukseen osallistujista koki työttömyyden henkisesti hyvin kuormittavaksi ja itseluottamusta heikentäväksi tekijäksi.

Voimavaravalmennus on vapaaehtoista ja perustuu osallistujien tarpeeseen vähentää liiallista stressiä ja kuormittuneisuutta. Voimavaravalmennuksessa käsittelemme mm. liiallista murehtimista, itsekriittisyyttä ja oman toiminnan hallintaa. Valmennuksessa vahvistamme osallistujien itsemyötätuntoa, psykologista joustavuutta, myönteistä sisäistä puhetta ja teemme runsaasti toiminnallisia harjoituksia oman hyvinvoinnin ja itseluottamuksen vahvistamiseksi.

Valmennus sisältää sekä henkilökohtaista että pienryhmässä tapahtuvaa ohjausta. Voimavaravalmennuksesta vastaa TAMKin Piece of Work ohjelman projektipäällikkö ja psykoterapeutiksi valmistuva Kristiina Lilja.

Yritysjakso

Ohjelma sisältää opintojen ja valmennuksen lisäksi 10 opintopisteen laajuisen yritysjakson, jonka aikana opiskelijat joko työskentelevät itse hankkimassaan työpaikassa, tai suunnittelevat ohjatusti omaa käynnistyvää liiketoimintaansa. Tämä osuus saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen liittyy monenlaisia odotuksia ja toiveita. Minne haen? Mikä tukee uran seuraavaa askelta? Haluanko työllistyä täysipäiväisenä palkkatyöntekijänä, vai toteuttaisinko palkkatyön rinnalle haaveeni sivutoimisesta yrittäjyydestä? Onko yritysjakson työnantaja sellainen, jolla on mahdollisuus jatkaa työsuhdetta yritysjakson jälkeen? Onko valitsemani suunta oikea?

Työttömyys on monin tavoin kuormittavaa, monialainen työelämävalmennuksen ryhmä toimi merkittävänä vertaistukena opiskelijoille myös yritysjaksopaikkaa etsiessä. Ryhmän henkinen tuki ja tsemppaus oli tärkeä selkäranka ohjelman aikana. Ryhmässä jaoimme ilot, surut, pettymykset ja onnistumiset.

Osa ryhmän opiskelijoista oli suuntautumassa urallaan palkkatyön sijaan itsensä työllistämiseen, joko itsenäisesti tai osana laajempaa perustettavaa yritystoimintaa. Näille opiskelijoille räätälöimme yritysvalmennuksen yritysjakson tilalle. Valmennuksesta vastaa TAMKin Proakatemian valmentaja Elina Merviö.

Yrittäjyysvalmennuksen ensimmäinen osa koostuu tulevaisuuden ennakoinnista ja skenaariotyöskentelystä. Tässä lähtökohtana ovat Sitran megatrendit. Valmennuksen alussa osallistujat miettivät ja kehittävät ensimmäisen version omasta yritysideasta käyttäen Business Model Canvas -mallia. Sen jälkeen pohditaan asiakkaan näkökulmaa; mitä arvoa palveluni tai tuotteeni tuo asiakkaalle. Tähän käytetään Value Proposition Canvas -mallia. Sen jälkeen tunnistetaan asiakas ja hänen tarpeensa mahdollisimman hyvin. Työkaluna on Empathy Map. Kaksi viimeistä kertaa käytämme strategian ja yrityksen johtavien ajatusten rakentamiseen. Tämän jälkeen kannustamme pohtimaan Business Model Canvas -mallin avulla yrityksen liikeideaa vielä uudestaan.

Kaiken kuvatun virallisen ohjauksen ja valmennuksen lisäksi on tarvittu paljon opastusta ja viestintää. Ketterä kehittäminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta. Formaalin palautteenannon rinnalle tarvitaan kanavia, joiden avulla opiskelijat ovat voineet viestiä opiskeluun liittyvistä pulmista ja haasteista. Pilottiryhmällämme oli virallisten viestintäkanavien rinnalla toimiva WhatsApp -ryhmä, jonka kautta pystyimme pikaisesti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Aikataulujen, tiedottamisen ja asioiden yhteensovittaminen ei ole helppoa, kun ryhmässä jokaiselle on erilainen lukujärjestys. Tästäkin haasteesta selvisimme suhteellisen hyvin.

Opiskelijoiden ajatuksia Piece of Work -ohjelmasta

Keräsimme syksyn ohjelmaan osallistuneilta palautetta ohjelman eri vaiheissa kirjallisesti sekä pienryhmässä ja yksilöohjauksissa keskustellen. Millaista palautetta saimme ja miten opiskelijat kokivat ohjelman? Kursiivilla olevat lainaukset on poimittu suoraan syksyn 2019 opiskelijoiden palautteista.

Yksi tärkeä ohjelman voimauttava elementti liittyi opiskelijoiden statukseen. Moni opiskelija koki merkitykselliseksi oman itsetunnon kannalta sen, että he olivat ohjelman aikana “opiskelijoita, jotka hakivat töitä”. Työttömän statukseen liittyy monia ennakkoluuloja ja käsityksiä, jotka kuormittavat työttömiä. Ohjelma mahdollisti heille “puolen vuoden irtioton työttömyydestä” ja samalla hengähdystauon pohtia omaa seuraavaa ura-askelta rauhassa.

Osallistujat kokivat merkityksellisenä myös sen, että he saivat olla opiskelijana muiden opiskelijoiden joukossa, ilman “työttömän leimaa”. Lisäksi opiskelijat totesivat monesti, kuinka hienoa on opiskella kursseilla tiimissä ja oikeiden työelämä pulmien parissa.

“Erityisen iloinen olen kaikista tapahtumavinkeistä, joita sain ohjelman kautta. Osallistuminen niihin piti aktiivisena ja nostatti “työvirettä”, kun kävi tapahtumissa oli työelämässä olevia eikä vain työnhakijoita”. 

“Oikeiden yritysten kanssa toimiminen on tuonut uskottavuutta kurssien sisältöön ja nautittavuutta todellisten haasteiden muodossa.”

“OIen oppinut nauttimaan ryhmätöistä”

“Ohjelma on joustava!”

“Kurssit ovat vahvistaneet asioiden hallinnan kokemusta: itseluottamus.”

Toinen merkittävä huomio liittyy oppimiseen ja oppimisympäristöön. Korkeakoulu oppimisympäristönä tarjoaa todella laajoja osallistumismahdollisuuksia sekä ilmaisiin asiantuntijatilaisuuksiin että monipuolisiin kehittämistapahtumiin. Ohjelman opiskelijat osallistuivat korkeakouluyhteisön kursseille “ihan tavallisina opiskelijoina” ja suorittivat kurssin tehtävät kurssin vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat pääsivät tutustumaan eri-ikäisiin oppijoihin ja erilaisiin opetusmenetelmiin.

Palautteissa korostui innostus uudenlaisiin opiskelumenetelmiin. Lisäksi opettajien pedagogisia taitoja kehuttiin. Osalla ohjelman osallistujista oli useita vuosia omista tutkintotavoitteisista opinnoista, opiskelussa ja opetuksessa tapahtunut muutos oli heidän mukaansa valtava.

“Sain nähdä hyvin selvästi (ja ilokseni) kuinka opiskelutavat ovat muuttuneet sitten kivikauden. “ 

“Opiskelu on kehittänyt uusien asioiden vastaanottokykyä, oppi ruokkii oppimista.”

“Aion selvittää mitä ja millä tavoin voisin kehittää itseäni opiskelemalla kaikkea mielenkiintoista lisää.”

“Olen oppinut kärsivällisyyttä ja muuttuvan työelämän konkretiaa.”

Lähes kaikissa palautteissa kuvattiin itsetunnon kohentumista, oman osaamisen tunnistamisen syventymistä ja mikä tärkeintä: oman suunnan löytämistä. Ohjelman päätöstilaisuudessa maaliskuun 2020 alussa koossa oli rauhallinen ja tyyni joukko oman tiensä löytäneitä asiantuntijoita. Pienryhmätyöskentely työelämävalmennuksen parissa ja voimavaravalmennus koettiin tärkeiksi osaksi ohjelman kokonaisuutta.

 “Työelämävalmennuksessa on ymmärtänyt, kuinka selvästi työn tekemisen tavat ja muodot ovat jo nyt muuttuneet ja tulevat muuttumaan.”
   
“Olen selventänyt omia tavoitteitani: mitä haluan ja mitä en halua.”

Olen oppinut:
“Tunnistamaan ja sanoittamaan osaamista entistä paremmin ja mikä vielä tärkeämpää; olen oppinut tunnistamaan ja sanoittamaan mitä itse haluan olla tekemässä.”
“Rohkeutta”
“Aktiivisuutta”
“Rentoutumista”

Pienryhmän toiminnasta:
“Ollut hyvä tukiverkosto, samassa tilanteessa olevien ymmärryksen kautta.”

“Yhteisöllisyys. Kuinka hyvä ja mahtava henki ryhmän sisällä on syntynyt. Tämä on varmasti tukenut kaikkia omassa työnhaussa ohjelman aikana.”

Työttömän elinikäisestä oppimisesta

Sitran monipuolisessa ja mielenkiintoisessa raportissa työttömän elinikäisestä oppimisesta (Ranki, toim. 2020) todetaan, että tulevaisuuden työ vaatii kaikilta jatkuvaa osaamisen uudistamista työuran aikana. Tämä koskee palkansaajien lisäksi mm. yrittäjiä, itsensä työlllistäjiä, keikkatyöntekijöitä ja freelancereita. Osaamisen kehittäminen ei lisää pelkästään taloudellisia tuottoja tai edistä työllistymistä, vaan myös laajentaa sosiaalisia verkostoja, lisää yhteisöön kuuluvuutta,  tuottaa oppimisen iloa ja oppimisen myötä vahvistaa itsetuntoa (mt. viitattu lähteeseen Manninen ym. 2019).

Edellä mainitun voi tulkita siten, että osaamisen kehittäminen lisää myös työhyvinvointia. Aina ei tarvita tutkintotavoitteista koulutusta, vaan hyvin toteutettu täsmäkoulutus voi toimia tehokkaampana osaamisen jalostajana ja työn imun synnyttäjänä. Tarvitsemme koulutuksen järjestäjinä useita erilaisia malleja toteuttaa osaamisen kehittämistä tulevaisuudessa.

Raportissa nostetaan esille mm. seuraavia elementtejä työttömien osaamisen kehittämiseen tähtäävälle koulutukselle ja valmennukselle.

  • Huomioidaan yksilön tarpeet
  • Sisällytetään lyhyitä työelämäkokeiluja
  • Valmennus perustuu dialogiin
  • Jäsennetään oppimisympäristön määritelmä laaja-alaisesti
  • Kehitetään ohjattavan asennetta ja parannetaan henkistä hyvinvointia
  • Sisällytetään myös yksilöllistä ohjausta
  • Tehdään yhteistyötä yritysten kanssa
  • Yhdistetään opiskelua ja työssäoppimista
  • Ohjauksessa tarvittava luottamus rakennetaan kohtaamisen ja kuuntelun kautta
  • Kuljetaan ohjattavan rinnalla

Näitä ominaisuuksia lukiessani huomaan, että olemme vastanneet hyvin raportissa esitettyihin toiveisiin kuuntelemalla asiakkaitamme tarkalla korvalla. Uskon, että Piece of Work -ohjelman kaltaisella konseptilla voidaan kehittää toimivia kokonaisuuksia palvelemaan myös työssäkäyvien osaamisen kehittämistä.

Kirjoittaja:

Carolina Pajula
Mediatuotannon lehtori ja työelämävalmentaja
Työnohjaaja (STOry)
RMP/RSMP Motivaatiovalmentaja

TAMKin Piece of Work -tiimi syksyllä 2019:

Kristiina Lilja, Johanna Koivulampi-Howard, Anna Lappalainen, Jere Siivonen, Elina Merviö ja Carolina Pajula