Ensimmäinen viikko Unelmat toteen -uravalmennuksessa jännitti. Miten kuvata ryhmälle identiteettiään alanvaihtajana? Kuinka tarkkaan täytyy tietää, minne aikoo urallaan tähdätä? Saako sanoa, ettei oikein vielä ole verkostoitunut ja että itsensä markkinointi tuntuu vieraalta?
Jo esittelyissä kävi ilmi, etten ollut yksin näiden ajatusten kanssa: moni muu opintojaan viimeistelevä pohti samoja kysymyksiä. Ehkä juuri tästä syystä uravalmennus vertaisryhmässä täydensi loistavasti niin henkilökohtaista uraohjausta kuin oman tutkinto-ohjelman työelämävinkkejä.
Omaa osaamistaan on hyvä katsoa muiden silmin
Toiset valmennusmatkalaiset opiskelivat aloja, joista harva oli minulle entuudestaan tuttu. Tämä lähtökohtien erilaisuus oli arvokas peili, kun matkan toisella viikolla aloimme kartoittaa omaa osaamistamme.
Saman tutkinto-ohjelman sisällä omaksutaan usein samankaltaiset tiedot ja taidot. Omiaan voi siksi alkaa pitää itsestäänselvyytenä: kaikkihan nyt tämän osaavat! Eri alojen opiskelijoilta saatu palaute auttaa huomaamaan, kuinka paljon erikoisosaamista on jo kartuttanut – ja toisaalta poikkitieteellisessä ryhmässä on luontevaa myös kiinnittää huomio pehmeisiin taitoihin substanssiosaamisen takana. Ehkäpä oman alan opiskelu on kehittänyt ongelmanratkaisukykyä tai empatiaa? Tällaisen palautteen kuuleminen teki varmasti hyvää jokaiselle meistä.
Työnhaku voi olla tiimityötä
Viidennellä viikolla muotoilimme vahvuuksiemme pohjalta työhakemuksia. Niiden laatimista olen aiemmin pitänyt yksinäisenä puurtamisena, jonka tavoitteena on saada itsensä mahtumaan jonkinlaiseen mallipohjaan. Harva meistä kuitenkaan sopii suoraan valmiisiin malleihin, ja oli valaisevaa nähdä, millaisia ratkaisuja muut keksivät osaamisensa esiintuomiseen. Inspiraatio poiki uusia, rohkeampia ideoita. Ehkä hakupapereitaan pitäisi jatkossakin vertailla tuttaviensa kanssa!
Kaiken kaikkiaan työnhaun voisi hyvin nähdä myös tiimityönä. Miksi esimerkiksi arvailla yksin, piilotteleeko unelmien työpaikka yrityksessä X, kun voi tarttua luuriin ja selvittää asian soittamalla? Tällaisia soittoja harjoiteltiin valmennuksen kuudennella viikolla. Vaikka sekin vähän jännitti, ohjaajat ja pienryhmä tarjosivat taustalla aitoa tukea.
Matkamuistoja
Valmennusmatkan loppua kohden ryhmäläisiltä alkoi kuulua iloisia uutisia. Muutama sai tutkintonsa valmiiksi, toisilla työnhaku tuotti tulosta. Perustettiin ainakin yksi uusi yritys ja useampi LinkedIn-tili. Vähemmän mitattavia mutta yhtä merkittäviä tuloksia olivat itsetunnon vahvistuminen tai uudet oivallukset.
Itselleni kävi perinteisesti: eräs ryhmäläinen vinkkasi, että hänen tuoreella työpaikallaan voitaisiin kaivata myös minun osaamistani. Ensimmäiset oman alan työni sain lopulta siis sellaisen ihmisen kautta, jonka kanssa en vielä vähän aikaa sitten edes kuulunut samaan korkeakouluyhteisöön. Toivon, että voin jonain päivänä laittaa hyvän vastaavalla tavalla kiertämään – sitä ennen kannustan muitakin opintojensa loppuvaiheessa olevia osallistumaan rohkeasti uravalmennusmatkalle.
Terveisin valmennusmatkalla mukana ollut Noora Jormakka