Gradun mittainen tutkimusmatka nuorten ajatuksiin seikkailusta: Ympäristöteemaisen leirikoulun tulokset ja havainnot

21.8.2023

Viime vuosien Nuorisobarometrien tulokset ovat osoittaneet, että yhteiskunnassa tarvitaan lisää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tukea nuoria kohtaamaan ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Ympäristökriisit, eli ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä luonnonvarojen ylikulutus herättävät huolta, sillä niiden vaikutukset näkyvät nykyihmisten elämässä sekä konkreettisesti luonnossa. Ympäristöä koskeva kriisi nostaa lapset ja nuoret erityiseen asemaan, sillä huoli tulevaisuudesta koskee juuri heitä, ja ilmastoahdistus on yleistynyt etenkin nuorten keskuudessa. (Kiilakoski 2022; Pihkala & Sangervo & Jylhä 2022.) Edellä mainitut barometrien tulokset vahvistavat sen, mitä olen omassa tutkimuksessani huomannut. Nuorille on oltava tarjolla toimenpiteitä ja välineitä, joiden avulla voidaan käsitellä ympäristöön liittyviä kysymyksiä

Vuosi sitten kirjoittamassani blogitekstissä kävin läpi gradukuulumisia ja kerroin siirtyneeni aineiston analysointivaiheeseen. Sen jälkeen alkoikin graduni lopullinen kirjoitustyö, jonka sain päätökseen keväällä 2023. Tutkielmani tulosten perusteella NYT! -tutkimushankkeessa luotu leirikoulu toimii yhtenä keinona, jonka avulla yhteiskunta voi tukea nuoria kohtaamaan ympäristöön liittyviä kysymyksiä ja vaikeitakin tunteita. Leirikoulu toteuttaa tavoitteellisen seikkailukasvatuksen periaatteita sekä edistää ja toteuttaa ympäristökasvatusta nuorisotyön kentällä. Tässä tekstissä kerron lyhyesti graduni tuloksista ja tekemistäni havainnoista.

Nuorten seikkailullisuuden määritelmiä leirikoulukokemusten pohjalta

Tutkielmani tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten nuoret määrittelevät seikkailullisuutta luonnonympäristössä toteutetun ympäristöteemaisen leirikoulun kontekstissa. Tutkielmassani analysoin nuorten määritelmiä seikkailullisista tapahtumista, tilanteista ja kokemuksista leirikoulujen aikana sekä sitä, mitkä luonnossa seikkailemiseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa nuorten suhtautumiseen ympäristöä kohtaan. Halusin tuoda nuorten äänen mukaan seikkailukasvatuksen teorioihin ja käytäntöihin. Tekemäni analyysin perusteella nuorten määritelmät seikkailullisuudesta jakautuivat neljän pääteeman alle, jotka olivat yhteisöllisyyteen, toiminnallisuuteen, kokemuksellisuuteen ja luonnonympäristöön liittyvät määritelmät.

Yhteisöllisyyden voima: Yhdessä koetut hetket ja yhdessä tekeminen

”Oot kavereiden kaa ainaskin, pakko olla jos haluut seikkailla. Yksin se on tylsää.”

Nuorten vastausten perusteella yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen olivat tärkeitä elementtejä seikkailullisessa toiminnassa. Leirikoulujen aikana yhdessä koetut tilanteet ja hetket olivat jääneet nuorille selkeästi mieleen. Seikkailullisiin harjoitteisiin kuuluu yhteisistä asioista päättäminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen, vastuunotto, ongelmanratkaisu sekä tuen antaminen toiselle. Kaikki nämä asiat nousivat esille nuorten vastauksista. Yhdessä tekeminen motivoi nuoria yrittämään ja ottamaan riskejä sekä mahdollisti heille onnistumisen kokemuksia.

”Mä en haluu sanoo tätä ääneen ku te ootte vieressä mut se melonta oli oikeesti [puhuu nauraen] ihan superhauskaa vaik se oli ihan hirveetä samaan aikaan mutta se oli omal tavallaan, oma elämys koska en mä oo aikasemmin menny kolmestaan, noin hirveellä tunteella, et sit ku me saatiin se toimiin niin sit se oli semmonen, jes.”

Seikkailua Arjen Yläpuolella: Toiminnallisuuden merkitys

”Jep. Mullakin oli just se Helvetinjärven reissu ja sitten kans se melominen molemmat. Tai just vaan se meneminen, melonnassa se melonta vaan siellä ja sitten siinä Helvetinjärvelläkin se vaan kävely siellä ja just se hiljaa oleminen.”

Toiminnallinen tekeminen oli merkittävä seikkailullisuuteen vaikuttava tekijä ja toiminnallisuus sai nuoret ”irti arjesta”. Nuoret kertoivat luonnonympäristön ja toimimisen uudessa paikassa tuovan seikkailullisen tunteen ja olleen heille mielekästä. Seikkailulliset lajit, kuten vaellus, melonta, kiipeily ja resiinaretki mahdollistivat aktiivista toimimista, joiden aikana sai keskittyä vain tekemiseen. Vaellusten aikana etenkin ruoanlaittaminen metsässä oli nuorille uudenlaista tekemistä ja merkittävä seikkailullisuuteen vaikuttava tekijä. Moni nuori myös yllättyi positiivisesti jaksaessaan vaeltaa aluksi pitkältä tuntuneen matkan tai uskaltaessaan haastaa itseään yläköysiradalla. Toisaalta seikkailullisuus oli myös hyvin arkista ja rauhallista. Leirikoulujen pelillisissä aktiviteeteissa seikkailullisuus korostui liikunnallisuutena ja kilpailemisena aikaa vastaan. Sopivan haasteelliset tehtävät ja aktiviteetit sekä turvallinen ympäristö paransivat nuorten uskoa omiin kykyihin ja pystyvyyteen.

Elämyksellinen yhteys luonnon ympäristöön

”Ekana tulee varmaa just mieleen se, hiljentymishetki mis oltii viis minuuttia hiljaa, koska tuntu siltä et siin ois voinu olla kauemminki. Pääs miettiin, kaikkia omia ajatuksia iha rauhassa ja, pysähtyy hetkeen.”

Luonnonympäristössä tapahtuva seikkailullinen toiminta ja leirikoulujen vapaa-aika mahdollistivat nuorille mieleenpainuvia ja omakohtaisia kokemuksia. Nuorten kuvaamat aktiviteettien herättämät tuntemukset olivat positiivisia, ja niissä näkyi ilo, hauskuus sekä onnistumisen kokemukset. Nuorten vastausten perusteella seikkailullisuuteen kuului ennalta tuntemattomuus ja yllätyksellisyys sekä selviytyminen vaikeista tai haastavista tilanteista normaalista poikkeavassa ympäristössä. Leirikoulujen aktiviteetit tarjosivat nuorille mahdollisuuden myös itsetutkiskeluun ja rauhoittumiseen. Seikkailullisen toiminnan avulla syntyneet elämykset, kuten hiljaisuuden kokeminen, jäivät nuorten mieleen.

Luonnonympäristössä toimiminen: Tiedon kasvattaja ja luonnon tärkeyden avaaja

Luonnonympäristö oli nuorille vaikuttava tekijä seikkailullisessa toiminnassa. Vaikka leirikoulujen aikana käsiteltiin vaikeitakin ympäristöasioita, ei nuorten vastauksista välittynyt ahdistuneisuuden tunteita. Yhdessä läpi käydyt ympäristöasiat herättivät nuorissa monia ajatuksia, mutta siitä huolimatta leirikoulujen aktiviteetit sekä luontokokemukset jäivät positiivisesti nuorten mieleen ja aiheita on ollut helpompaa käsitellä. Seikkailukasvatuksen menetelmin toteutetut leirikoulut tukivat myös ympäristökasvatuksen toteutumista, sillä nuoret käsittelivät ympäristöön liittyviä asioita päivittäin. Nuorten vastaukset osoittivat, että luonnonympäristössä toimiminen yhdistettynä ympäristöasioiden käsittelyyn lisäsi tietoa ja ymmärrystä sekä herätti ajatuksia luonnon tärkeydestä.

”– mut sit ku siinä on se oma pieni porukka ja sit se, ihana metsä siinä vieres nii tulee oikeesti syvällisiäki keskusteluita ja vaikka mietittyä näistä, ympäristöasioista.”

Nuorten seikkailullisuuden määritelmissä heijastuu suomalaisen seikkailukasvatuksen arvot ja luontosuhteen merkitys

Nuorten seikkailullisuutta koskevissa määritelmissä korostui seikkailukasvatusverkoston työstämän suomalaisen seikkailukasvatuksen puumallin mukaiset arvot, ominaisuudet ja tunnuspiirteet. Gradussani esille tuodut nuorten määritelmät seikkailullisuudesta leirikoulujen aikana antavat tärkeää tietoa erityisesti ympäristöaiheisen seikkailukasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tekemäni analyysi osoittaa luonnonympäristön olevan nuorille merkittävä. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia luonnonympäristöjen kokemiseen sekä ympäristöön liittyvien kysymysten käsittelyyn turvallisessa ympäristössä. Luonnonympäristöjen tulisi myös olla helposti kaikkien saavutettavissa. Koen, että seikkailukasvatuksella on tulevaisuudessa suuri rooli ympäristö- ja luontosuhteen, hyvinvoinnin sekä ympäristötoimijuuden vahvistamisessa, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Seikkailukasvatus myös tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä, jotka vastaavat tarvetta tukea nuoria kohtaamaan nyky-yhteiskunnan haasteita.

Kirjoittaja: Johanna Huovila

LÄHTEET

Kiilakoski, Tomi (Toim.) (2022) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Julkaisuja. Nro 237. Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf

Pihkala, Panu & Sangervo, Julia & Jylhä, Kirsti M. (2022) Nuorten ilmastoahdistus ja ympäristötunteet. Julkaisussa Kiilakoski, Tomi (Toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Julkaisuja. Nro 237. Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto. Hansaprint, 95–116. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf