Korkeakouluopinnoissa pärjääminen ja kielelliset haasteet
Vastuulliset tutkijat: Maija Tervola (Tampereen yliopisto) ja Mari Honko (Jyväskylän yliopisto)
Tutkimuksen aikataulu: 2021–2024
Tutkimuksen taustaa: Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutuksen kattavuutta, mikä edellyttää korkeakouluopetuksen saavutettavuuden lisäämistä. Tiedetään, että yhtenä haasteita tuottavana osa-alueena korkeakouluopinnoissa ovat kielelliset haasteet, esimerkiksi akateemisessa kirjoittamisessa. On myös viitteitä siitä, että uusien opiskelijasukupolvien kielelliset taidot olisivat aiempia heikommat. Asiaan tuo oman lisänsä se, että yhä kasvavalla osalla opiskelijoita on suomi ei ole vahvin kieli. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkimustietoa siitä, miten opiskelijat kokevat pärjäävänsä opinnoissa eikä siitä, mikä mahdollisesti on kielellisten haasteiden rooli pärjäämisen kokemuksissa. Korkeakoulujen käytänteet tukea opiskelijoita kielellisesti ovat myös toistaiseksi varsin kehittymättömät. Tieto opiskelijoiden pärjäämisestä kielellisen tuen tarpeesta on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta mahdollisimman harva korkeakouluopiskelija joutuisi kokemaan ylitsepääsemättömiä kielellisiä haasteita opinnoissaan.
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa korkeakoulujen suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoilta heidän kokemuksiaan opinnoissa pärjäämisestä ja kielellisistä haasteista. Tutkimuksen tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä opiskelijoiden tuen tarpeista ja mahdollisesti annetaan suosituksia korkeakoulujen tukikäytänteiden luomiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös pärjäämisen kokemuksen ja kielitaidon ajallista kehittymistä seurantatutkimuksen avulla.
Tutkimuksen aineisto: Tutkimuksessa kerätään aineistoa verkkolomakkeella osallistujien pärjäämisen kokemuksista, kielitaidosta ja kielellisistä haasteista. Lisäksi osallistujia pyydetään tekemään suomen kielen taitoa mittaava verkkopohjainen testi, joka toimii tukena kielitaidon itsearvioinnille. Vapaaehtoisilta osallistujilta kerätään tiedot kolmena vuonna, jotta saadaan näkyviin myös ajallinen kehitys opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Osallistujiksi kutsutaan sekä suomea äidinkielenä että toisena kielenä käyttäviä opiskelijoita korkeakoulujen suomenkielisistä tutkinto-ohjelmista.
Tutkimuksen analyysi: Verkkokyselyn vastaukset analysoidaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kielitestin tulokset analysoidaan kvantitatiivisesti ja suhteutetaan pärjäämisen kokemuksiin sekä kielitaidon itsearviointiin. Yhdistelemällä eri muuttujia pyrimme hahmottamaan erilaisia opiskelijaprofiileja.
Tutkimuksen odotettavissa olevat tulokset: Tutkimuksen tuloksista saadaan näkyviin, millä tasolla korkeakouluopiskelijoiden pärjäämisen kokemukset ovat ja onko pärjäämisen kokemuksissa eroja tutkintotasojen, -alojen, kielitaidon tai iän mukaan. Tuloksista selviää myös, onko itsearvioidulla tai testatulla suomen kielen taidolla yhteyttä pärjäämisen kokemukseen. Laadullisen analyysin avulla saadaan myös tarkempaa kuvailevaa tietoa siitä, miten mahdolliset kielelliset haasteet ilmenevät ja vaikuttavat opiskelijoiden kokemuksissa. Pitkittäisaineiston avulla saadaan tietoa pärjäämisen kokemuksen sekä kielitaidon kehittymisestä korkeakouluopintojen aikana.
Tutkimusjulkaisut: Tutkimuksesta tuotetaan 2–4 vertaisarvioitavaa tieteellistä julkaisua.
Yhteystiedot: Maija Tervola, maija.tervola@tuni.fi
OSALLISTU TUTKIMUKSEEN!
Jos opiskelet suomenkielisessä korkeakoulun tutkinto-ohjelmassa (AMK, yliopisto tai muu korkeakoulu) tai olet hiljattain valmistunut, voit osallistua tutkimukseen. Tutkimuslinkki on käytössä 31.5.2023 asti. Tutkimuskutsua saa jakaa kaikille kohderyhmään kuuluville.
LINKKI TUTKIMUKSEEN: https://survey.tuni.fi/lime/833919?lang=fi
Kiitos osallistumisesta!