Varhaisvuosien inklusiiviset siirtymät -täydennyskoulutus
Yhteiseurooppalainen InTrans-hanke järjesti ajalla 30.10.2020–9.4.2021 täydennyskoulutuksen Tampereen yliopiston kahdeksan kumppanuuskunnan – Hämeenlinnan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Seinäjoen, Tampereen ja Ylöjärven varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamis- ja kehittämistehtävissä toimiville. Täydennyskoulutuksessa keskityttiin varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytäntöjen kehittämisen ohjaamiseen ja tukemiseen.
Koulutuksen teemoja olivat:
- Inklusiivisten siirtymien rakentaminen tutkimusperustaisesti
- Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen rajapinnoilla tapahtuva yhteistyö siirtymissä
- Siirtymävaiheiden rakentaminen perheiden ja vanhempien näkökulma huomioiden
- Lasten näkökulman esiintuominen inklusiivisia siirtymiä suunniteltaessa ja toteuttaessa kohdistaen huomio lasten kokemuksiin ja heidän toimijuuteensa
Täydennyskoulutus sisälsi kymmenen koulutuskertaa (10x3h), jotka toteutuivat etäyhteydellä. Osallistujat toteuttivat koulutuksen aikana myös omassa organisaatiossaan, yhdessä muiden koulutukseen osallistuneiden oman kunnan edustajien kanssa, siirtymiin liittyneen kehittämistehtävän. Kehittämistehtävässä siirtymiä on tarkasteltu kunnan strategisen kehittämisen ja siirtymäkäytäntöjen kehittämisen tasoilla.
Eri maiden koulutuskokemuksia hyödynnetään eurooppalaisen täydennyskoulutuksen kehittämisessä
Samanaikaisesti Tampereen täydennyskoulutuksen kanssa järjestettiin vastaavaa, joskin paikallisiin olosuhteisiin sovellettua täydennyskoulutusta myös Italiassa, Sloveniassa ja Belgiassa. Näiden eri maiden koulutuskokemusten perusteella rakennetaan yhteistä, eurooppalaista inklusiivisiin siirtymiin liittyvää koulutusta.
Kokemuksia täydennyskoulutuksesta
Koulutuksen kuluessa havaittiin, että siirtymäkäytännöissä itsessään, saati sitten niiden inklusiivisuudessa on vielä paljon kehitettävää. Kahdeksassa mukana olevassa kunnassa ollaan jokaisessa hieman eri vaiheessa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen jatkumoiden rakentamisessa ja siksi siirtymätkin ovat kunnissa erilaisia. Aiemmassa kehittämistyössä kunnat ovat panostaneet enemmän vertikaalisiin siirtymiin, päivittäisten horisontaalisten siirtymien jäädessä lähes vaille huomiota. Erityisesti osallistujia tuntui puhuttelevan koulutuksessa esille noussut siirtymiin liittyvien tietojensiirtotilanteiden kriittinen tarkastelu. Pohdinnassa oli muun muassa, millaista lapsi- ja oppimiskäsityksiä tiedonsiirtokäytännöt sisältävät, millaisia valtasuhteita käytäntöihin sisältyy ja miten lapsen näkökulma saataisiin aiempaa paremmin esille.
Täydennyskoulutus nähtiin hyvänä mahdollisuutena oppia toisilta, toisten kuntien käytännöistä, kehittämisen haasteista ja onnistumisista. Lisäksi koulutukseen osallistujat pitivät teemaan liittyvän tutkimustiedon välittämistä merkityksellisenä, ymmärrystä sekä laajentavana että syventävänä. Kouluttajille (Kirsti Karila, Sini Leikkola ja Laura Rantavuori) koulutusrupeama antoi jälleen kerran arvokasta tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisista asioista tarvitaan uutta tutkittua tietoa. Siirtymät kokonaisuudessaan ovat kovin ajankohtainen ilmiökenttä, sillä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, joustavan, myös vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen kehittäminen ja ajatukset pikkulasten koulusta ovat kaikki samaan aikaan työn alla. Käytännön työtä tekevät ja työprosesseja johtavat ovatkin ison asian ja mahdollisesti suurten muutosten äärellä. Siksi sekä täydennyskoulutukselle että tutkimukselle on inklusiivisten siirtymien teemassa runsaasti tarvetta jatkossakin.
Tutustu täydennyskoulutuksen antia kumppanuuskunnissamme käsitteleviin blogikirjoituksiin:
Täydennyskoulutuksen kokemuksia on kuvattu myös Kirsti Karilan blogikirjoituksessa, joka löytyy täältä:
