Kodin, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajapinnoilla tapahtuvat siirtymät ovat olleet viime vuosina kasvavan tutkimuksellisen ja poliittisen huomion kohteena. Siirtymien onnistumisella ja niistä saaduilla myönteisillä kokemuksilla on nähty olevan vaikutusta lasten hyvinvointiin ja tulevaan menestymiseen ja kehitykseen, kun taas kielteisillä kokemuksilla saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia, varsinkin heikommasta sosioekonomisesta taustasta tuleville lapsille. Vaikka siirtymien merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on tunnistettu, inklusiivisten siirtymäkäytäntöjen kehittämisessä on vielä paljon tehtävää.
Euroopan Unioni rahoittaa (Erasmus+ -ohjelma, Key Action 3) kolmivuotista (2020–2023) InTrans-hanketta, jossa paneudutaan varhaisvuosien inklusiivisiin siirtymiin. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta toimivista ja inklusiivisista siirtymäkäytännöistä, jotta kaikilla lapsilla ja heidän perheillään olisi mahdollisuus niihin omassa arjessaan. Nostaakseen inklusiivisia ja toimivia siirtymäkäytänteitä esiin ja saadakseen aikaan syvemmän systeemisen vaikutuksen, eurooppalainen InTrans-hanke toimii kolmella eri tasolla:
- politiikka ja hallinto,
- varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisten täydennyskoulutus sekä
- tulevien varhaiskasvatuksen opettajien ja luokanopettajien perustutkintokoulutus.