Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea kehollisten ja materiaalisten keinojen avulla

DIG1t0-hankkeen apurahatutkija Laura Eilola väitteli 1.4.2023. Hänen väitöskirjansa käsittelee luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien maahanmuuttaja-aikuisten suomen kielen käyttöä ja oppimista luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa. Osa tutkimuksen osallistujista osasi jonkin verran lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään, osa ei lainkaan. Kaikille osallistujille latinalainen kirjaimisto oli uusi. Suomessa nämä henkilöt ovat kuitenkin järisyttävän haasteen edessä: selviytyäkseen arjessaan heidän tulisi oppia yhtä aikaa sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito.

Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät suomea käyttäessään ja oppiessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.

– Kielenoppija saattaa luokassa selittää esimerkiksi sanaa vesipullo tekemällä juomista kuvailevan eleen, pyytää kahvilassa pullaa osoittamalla sitä etusormella ja kohdistamalla siihen katseensa vitriinin läpi tai jäätelökioskilla asioidessaan hyödyntää älypuhelintaan sanakirjana. Nämä ovat luovia ja taitavia keinoja ilmaista ja oppia asioita, Eilola kuvailee.

Kotoutumiskoulutusta on supistettu ja suuntaus vaikuttaa jatkuvan. Siksi myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kehittämisen paine kasvaa. Eilola suosittaa, että koulutuksen vähäisiä resursseja suunnattaisiin tukemaan oppimaan oppimisen taitojen kehitystä. Näin oppijoita kannustetaan toimimaan aktiivisesti kielenoppimisen edistämiseksi myös luokan ulkopuolella.

Tähtäimessä maahanmuuttajien digitaitojen tutkimus

Toisaalta Eilolan tutkimus myös osoittaa, että luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat aikuiset voivat olla esimerkiksi varsin taitavia älypuhelinten käyttäjiä, joten heidän opiskelutaitojaan ja osaamistaan ei pidä myöskään aliarvioida.

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytöstä tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän.

– DIG1t0-hankkeessa minua kiinnostaakin tutkia lisää sekä digitaalisten julkisten palveluiden kieltä että digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöä haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten näkökulmasta, Eilola toteaa.