Nämä ryhmänäkökulmat kiinnostavat minua ajatellen APOA-hankkeessa kehitettävää Working in a Multicultural World -opintojaksoa, joka on yksi Centria-ammattikorkeakoulun oppimisanalytiikka -piloteista. Tässä kirjoituksessa pohjustan suunnitteilla olevaa kehittämistyötä rohjeten tuoda esille alustavia mietteitä ja näkökulmia. Tiedän, että tältä APOA-asiantuntijayhteisöltä voin saada vinkkejä siitä, mitä tästä kompleksisesta teemasta on jo tutkittu tai miten kehittämistyössä kannattaisi edetä. Siksi jaan keskeneräisiä ajatuksiani keskustelun virittäjäksi.
Tiimityötaidot ja yhteisöllisen työskentelyn arviointi
Metataidot, geneeriset taidot tai 21. vuosisadan taidot (ks. Binkley ym. 2012) ovat yhä olennaisempi osa opintojaksojen osaamistavoitteita substanssiosaamiseen liittyvien osaamistavoitteiden lisäksi korkeakouluopinnoissa. Esimerkiksi tiimityötaidot tunnistetaan työelämän perustaitoina ja yhä useimmin työtehtävissä toimitaan yhdessä kollegojen kanssa. Tämä tekee yhteisöllisen työskentelyn osaamisen hankkimisesta korkeakoulutuksessa keskeisen kysymyksen. Tällainen osaaminen liittyy laajemminkin projektipohjaiseen oppimistoimintaan. Opettajat kuitenkin usein kokevat vaikeaksi ryhmätyöskentelyn tai vastaavien oppimisprosessien arvioinnin. (Fidalgo-Blanco, Sein-Echaluce, García-Peñalvoc & Conde, 2015; Conde, Rodríguez-Sedano, Sánchez-González, Fernández-Llamas, Rodríguez-Lera & Matellán-Olivera, 2016).
Osaamistavoitteiden selkeä ja laadukas kuvaaminen on lähtökohta mielekkäälle oppimisanalytiikan hyödyntämiselle.
On ilmeistä, että oppimisanalytiikan avulla voidaan tukea tiimityötaitojen tavoitteellista omaksumista jo opiskeluaikana lähtökohtana jatkuvan työuran aikaisen oppimisen tarpeisiin. Osaamistavoitteiden selkeä ja laadukas kuvaaminen on lähtökohta mielekkäälle oppimisanalytiikan hyödyntämiselle. Tässä tarkasteltavalla opintojaksolla harjoitellaan monikulttuurisia virtuaalitiimityöskentelyn taitoja, joita globaalissa työelämässä tarvitaan. Arvioinnin toteuttaminen vaikuttaa keskeisesti siihen, miten ryhmissä tai tiimeissä työskennellään (ks. Leppisaari, 2014) eli arviointi ohjaa ryhmän toimintaa voimakkaammin kuin usein tulemme ajatelleeksi. Siksi pohdin, miten voisimme oppimisanalytiikan keinoin tukea mielekästä, oppimaan kannustavaa metataitojen arviointia. Tämä on kyseistä opintojaksoa laajempikin ajankohtainen haaste ammattikorkeakoulutuksessa. Metataitojen arvioimiseen tarvitaan uudenlaisia arviointitapoja ja -menetelmiä.
Case-pohjaiset ryhmätehtävät pilottiopintojaksolla
Osallistujat tarkasteltavalla opintojaksolla ovat pääsoin ulkomaalaisia vaihto- tai tutkinto-opiskelijoita ja useimmiten oppimisyhteisö muodostuu ainakin tusinan eri kansallisuuden edustajista. Opintojakso sisältää aloitus- ja päätöswebinaarin. Aloituswebinaari saattaa olla osalle opiskelijoista ensimmäinen opintoihin liittyvä virtuaalitapaaminen – ja useimmiten sellaisenaan erittäin innostava kokemus. Työskentely perustuu viikoittaisiin kirjallisiin yksilö- ja ryhmätehtäviin, jotka arvioidaan numeerisesti. Kymmenen viikon mittaisella opintojaksolla ryhmätehtävät alkavat viikolta neljä.
Jo ryhmien muodostaminen sinänsä on käytännön haaste, johon voitaneen myös löytää oppimisanalytiikasta tukea. Ryhmäjakoa kolmannella opiskeluviikolla vaikeuttaa se, että alkuvaiheessa tulee keskeyttämisiä ja osa opiskelijoista pääsee vauhtiin opiskeluissaan annettua aikataulua hitaammin. Ryhmäjako vaikuttaa puolestaan merkittävästi oppimiskokemukseen opintojaksolla. Toteutuksessa on kokeiltu useita tapoja ryhmäjaossa: opettaja tekee ryhmäjaot, opiskelijat itse muodostavat ryhmät tai tehdään ryhmäjako opettajan ja opiskelijoiden yhteistyönä. Koska osaamistavoitteena on monikulttuurisuustaitojen kehittäminen, on pohdittava myös sitä, miten voitaisiin muodostaa mahdollisimman rikkaasti erilaisia kulttuureja edustavat oppimisryhmät. Voidaanko ryhmien muodostamisessa käyttää tässä erilaisia hakuja esim. aktiivisuuden, monialaisuuden, vuosikurssin – tai entäpä tämän tyyppisen opintojakson osaamistavoitteiden suuntaisesti myös kansallisuuden pohjalta?
Virtuaalitiimityöskentelyssä ryhmätehtävät ovat autenttisia työelämän case-tehtäviä, joissa ryhmän jäsenet (4) ratkaisevat yhteistä ongelmaa omista annetuista rooleistaan käsin. Tällä pedagogisella ratkaisulla halutaan tukea aitoa tiedon yhdessä rakentamista, jossa lopputulosta ei saada ilman kaikkien ryhmän jäsenten yhteistä panosta (vrt. Herrington, Reves & Oliver, 2010). Kuitenkin ryhmien toiminnasta nykyisellään löytyy merkkejä ryhmätyön osittamisesta ja näkökulmien vuorotellen kokoaminen ilman yhteistä kriittistä keskustelua. Ryhmän tulee myös vertaisarvioida toisten ryhmien toimintaa, jossa arvioinnissa painopiste on case-työskentelyn sisällöllisessä tarkastelussa: millaiseen ratkaisuun muut ryhmät päätyivät ja millä perusteilla.
Prosessin arvioimiseen ”muualla toimiminen” kuitenkin tuo omat haasteensa. Tarvitaan oppimisanalytiikan tukea, jotta voidaan yhdessä oppia myös keskinäisen prosessin analysoinnin ja vertaisarvioinnin kautta uudenlaisia työelämätaitoja.
Ryhmille on luotu oppimisalustalle keskustelufoorumit. Tänä päivänä oppimisprosessit tapahtuvat monenlaisissa integroiduissa digitaalisissa ympäristöissä ja digivälineitä hyödyntäen, mikä tuo omat haasteensa myös ryhmän digitaalisen jalanjäljen tallentumiseen ja visualisoimiseen. Myös tämän opintojakson toteutuksessa on nyttemmin korostettu sitä, että ryhmät voivat vapaasti valita kommunikaatiovälineensä, jolloin prosessi usein tapahtuu jossain muualla (esim. Whatsappia, Fb:tä, Skypeä käyttäen) ja tuloksena syntyvä yhteinen tuotos palautetaan oppimisalustalle. Ryhmän keskinäiseen prosessiin tuleekin luonnollisesti hakea muita ratkaisuja kuin kirjoittaminen keskustelualueella. Prosessin arvioimiseen ”muualla toimiminen” kuitenkin tuo omat haasteensa. Tarvitaan oppimisanalytiikan tukea, jotta voidaan yhdessä oppia myös keskinäisen prosessin analysoinnin ja vertaisarvioinnin kautta uudenlaisia työelämätaitoja.
Oppimisanalytiikan avulla näkyväksi yhteisöllistä työskentelyä
Mitkä ovat oppimisanalytiikan mahdollisuudet ryhmien toiminnan ohjaamisessa ja yhteisöllisen työskentelyn näkyväksi tekemisessä ja arvioinnissa? Miten oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää virtuaalitiimissä toimimisen oppimisen tehostamiseen ja sen arvioinnin tueksi? Yksilön tulisi voisi tarkastella omaa panostaan ryhmän toimintaan ja samalla ryhmän tulisi voida itsearvioida toimintaansa sekä vertaisarvioida muiden ryhmien toimintaa ja peilata siihen omaa toimintaansa. Vuorovaikutusta ryhmässä voidaan tarkastella esimerkiksi toisiinsa kytkeytyvien kognitiivisen, sosiaalisen ja opetuksellisen läsnäolon viitekehyksessä (Garrison, Cleveland-Innes & Fung, 2010). Tällöin nousevat esille sisällön tuottamiseen liittyvä vuorovaikutus, ilmapiiriä ja yhteisöllistä voimaantumista tukeva vuorovaikutus ja koordinoiva vuorovaikutus. Esimerkiksi Markus Kaakinen on pohtinut tätä sivuavaa problematiikka raportissaan ”Oppimisanalytiikan käyttö arvioinnin tukena wikiympäristössä”. Fidalgo-Blanco ym. (2015) ovat puolestaan kehitelleet oppimisanalytiikan avulla arviointiin tarkastelu-ulottuvuuksiksi opiskelija-opiskelija -vuorovaikutuksen sekä aktiivisuus-passiivisuus -ulottuvuuden visualisointia.
Kun oppimisanalytiikka visualisoi keskinäisiä vuorovaikutussuhteita, se voi kannustaa ryhmää tekemään tehokkaampaa tiimityön prosessia tukevia päätöksiä ja näin olleen myös parempiin oppimistuloksiin.
Keskeistä, että oppimisanalytiikka visualisoi sekä yksilön että erityisesti tässä tapauksessa ryhmän osaamisen kertymistä ja suhteuttaa sen asetettuihin osaamistavoitteisiin. Tällöin opiskelija voisi oppimisanalytiikan pohjalta tarkastella, miten hän asemoituu ryhmän vertaisvuorovaikutuksessa ja mikä on hänen kontribuutionsa sisältöön eli tässä tapauksessa casen ongelmanratkaisuun. Fidalgo-Blanco ja kollegoiden (2015) tutkimuksen mukaan opiskelijoiden hyvä keskinäinen vuorovaikutus on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Conde ym. (2016) kehittämän CTMTC-menetelmän puolestaan havaittiin helpottavan yksilöllisten ja ryhmätulosten arviointia yhteisöllisessä oppimisessa tietojenkäsittelytieteen ja elektroniikan opinnoissa. Kun oppimisanalytiikka visualisoi keskinäisiä vuorovaikutussuhteita, se voi kannustaa ryhmää tekemään tehokkaampaa tiimityön prosessia tukevia päätöksiä ja näin olleen myös parempiin oppimistuloksiin.
Tämän pohjustuspohdinnan jälkeen seuraavana askeleena on perehtyä tarkemmin aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja pilotointeihin, esimerkiksi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia avoimen lähdekoodin sosiaalisen verkoston visualisointityökalu SNAPP -sovellus (ks. https://confluence.sakaiproject.org/pages/viewpage.action?pageId=84902193) toisi pienryhmien toiminnan analysointiin ja tukemiseen.
Lähteet:
Binkley, M., Ersta, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M. & Rumble, M. 2012. Defining Twenty-First Century Skills. In P. Griffin et al. (Eds.), Assessment and Teaching of 21st Century Skills (pp. 17–66) Springer Science+Business Media B.V.
Conde, M. A., Rodríguez-Sedano, F. J., Sánchez-González, L., Fernández-Llamas, C., Rodríguez-Lera, F. J. & Matellán-Olivera, V. 2016. Evaluation of teamwork competence acquisition by using CTMTC methodology and learning. Proceeding of TEEM ’16 Proceedings of the Fourth International Conference on Technological Ecosystems for Enhancing Multiculturality (pp. 787–794). Salamanca, Spain.
Dawson, S., Bakharia, A. & Heathcote, E. 2010. SNAPP: Realising the affordances of real-time SNA within networked learning environments. In L. Dirckinck-Holmfeld, V. Hodgson, C. Jones, M. de Laat, D. McConnell & T. Ryberg (Eds.) Proceedings of the 7th International Conference on Networked Learning.
Fidalgo-Blanco, Á., Sein-Echaluce, M. L., García-Peñalvoc, F. J. & Conde, M. A. 2015. Using Learning Analytics to improve teamwork assessment, Computers in Human Behavior, Volume 47, 149–156.
Garrison, D. R., Cleveland-Innes, M. & Fung, T. 2010. Exploring causal relationships among teaching, cognitive and social presence: Student perceptions of the community of inquiry framework. Internet and Higher Education 13, 31–36.
Herrington, J., Reeves, C. T. & Oliver, R. 2010. A guide to authentic learning. New York: Routledge.
Kaakinen, M. Oppimisanalytiikan käyttö arvioinnin tukena wikiympäristössä. Internetpohjaiset oppimisympäristöt. Raportti 1. Saatavilla: http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/markuskaakinen/index/IPOPP2016_Esitelma_Kaakinen_Markus_22.11.htm. Haettu 20.2.2019.
Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, yhteisöllisiä ja autenttisia oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti. Saatavilla: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/pedagogisella-vertaiskehittamisella-avoimia-autenttisia-ja-yhteisollisia-oppimisymparistoja-virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa/. Luettu 21.2.2019.
———–
Kirjoittaja Irja Leppisaari työskentelee Centria-ammattikorkeakoulussa Averkossa yliopettajana, ja on pitkään tutkinut mm. eMentorointia ja autenttista oppimista.
Blogikirjoitus on laadittu osana APOA – avain parempaan oppimiseen AMKeissa -hanketta.