Osaamisen kehittäminen

HUONEENTAULU • Datan tulkinnan taitoon on panostettava. • Verkko-oppimisympäristön ominaisuuksien osaaminen on keskeinen osa opettajan analytiikkataitoja. • Tarvitaan: • Kollegiaalista yhteistyötä. • Moniammatillista yhteistyötä. • Johdon tukea. • Panostusta strategisella tasolla.

Mitä osaamista analytiikan käyttö opettajalta vaatii?

Jotta oppimisanalytiikasta saisi parhaan mahdollisen hyödyn, pedagoginen suunnittelu ja käytössä olevan verkko-oppimisympäristön ominaisuuksien tunteminen ovat keskeisiä. Tarvitaan hyvin suunniteltu pedagoginen käsikirjoitus, sekä ajatus siitä, kuinka verkko-oppimisalustan työkaluja käytetään opintojaksolla. Analytiikkataidot opettajan työssä kuuluvat yhteen pedagogisen suunnittelun taidon kanssa.

Oppimisanalytiikkaosaaminen on osa opettajan digipedagogisia taitoja. Tärkeä taito on datan tarjoamien tietojen ja lukujen analysointi- ja tulkintataito, mutta vielä olennaisempaa on ymmärtää ilmiötä, jota ollaan tarkastelemassa analytiikan avulla. Tärkeintä on ymmärtää, mistä ja miten dataa kertyy, millaisesta toiminnasta tai sen osasta dataa syntyy, mitä rajoitteita siihen liittyy, ennen tulkintaa.  Oleellista kuitenkin on kyky tulkita ja tehdä johtopäätöksiä datasta!

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen edellyttää opettajilta digipedagogista osaamista. Oppimisanalytiikkaan liittyvä (opettajilta vaadittava) tekninen osaaminen liittyy siihen, että osaa toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä tietää ja tuntee sovellusten/alustojen/ympäristöjen toimintaperiaatteet.

Opettajien digitaitojen, kuten analytiikkaosaamisen ja datan louhintataitojen tukeminen ja koulutuksen lisääminen on edellytys oppimisanalytiikan laajemmalle käyttöönotolle ammattikorkeakouluissa. Tärkeä taito on datan tarjoamien tietojen ja lukujen analysointi- ja tulkintataito. Digitaalisuus haastaa täydennyskoulutusta esim. juuri tekoälyn saralla ja datan tulkinnassa. (Opetushallitus 2019.)

JAMKin pilottien haastatteluissa opettajien kuvailuissa tuli esille analytiikkaan liittyvät osaaminen. Haastattelut korostivat, että analytiikan käyttö ei kuitenkaan ole digitaalinen kysymys. Opiskelijan oppimiskokemus voi parantua, jos analytiikkaan kytketään opintoja oikeaan suuntaan ohjaavia ja palautetta antavia toimintoja (Hijon-Neiran ym. 2014, 7)

Tiedolle, jota datan analysoimisella pyritään täyttämään, täytyy olla tunnistettu tarve. Jos tarve ei näy selkeänä, opettaja ei kykene määrittelemään tarkasteltavia oppimisen prosessin kohtia, eikä näin ollen pysty hyödyntämään dataa omassa työssään.

Lue lisää alla olevista lähteistä:

Hartikainen, S., Aksovaara, S. & Koskinen, M. (2021) Oppimisanalytiikka opettajan ohjaustyön tukena. Teoksessa Hakala, A., Pintilä, T. & Ikonen, H. (toim.), Koulutuksen kehittämisen katsaus 2020 – Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö. (s. 31-40) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hijon-Neira, R., Velazquez-Iturbide, A., Pizarro-Romero, C., Carrico, L. (2014). Merlin-know, an interactive virtual teacher for improving learning in Moodle. 2014 IEEE Frontiers in Education Conference (FIE) Proceedings, 2014, 1-8.

Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3.

Oppimisanalytiikka ja arviointi – Valtakunnallinen DigiErko-verkosto

Mitkä tekijät vaikuttavat opettajan tietoisuuteen osaamisen kehittymisestä?

Oppimisalustoille tulee sijoittaa enemmän ennakoivia tukipisteitä ja tukiaikoja opiskelijan tukemiseksi. Myös välitestien käyttö alustoilla on välttämätöntä oppimispolun ongelmien välttämiseksi. Verkkoalustat tulee etukäteen suunnitella pedagogiikka edellä.

Lue lisää alla olevista lähteistä:

Oppimista tukeva analytiikka – mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan yksilölliseen oppimispolkuun ammattikorkeakoulussa

Haluan suunnitella opintojakson, johon sisältyy oppimisanalytiikan käyttöä. Mitä minun tarvitsee  huomioida?

Oppimisanalytiikan käytöllä voi olla useita tavoitteita, joten valmista yksittäistä ratkaisua voi olla vaikea tarjota. Hyvin mietitty suunnitelma onkin ensiarvoisen tärkeää. Kannattaa esimerkiksi teroittaa itselleen, mitä haluaa oppimisanalytiikan käytön avulla saavuttaa. Tästä on luontevaa jatkaa pohdintaa, mitä aineistoa tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan, ja millä työkaluilla aineistoa voidaan kerätä.

Lue lisää alla olevista lähteistä:

Hartikainen, S., Koskinen, M., & Aksovaara, S. (2020). Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

APOA-syyswebinaari 23.9.2020: Opintojakson suunnittelu oppimisanalytiikan näkökulmasta.