Ajankohtaista

Tutkimusryhmän esitys "Suuruuden ekonomia ja ymmärrys osallisuudesta yliopiston johtamisessa" Sosiologipäivillä 24.3.2022, työryhmässä "Yliopistot ja demokratia"
https://sosiologipaivat.fi/wp-content/uploads/2022/03/Tyoryhmien-aikataulut-torstai-24.3._muokattu-22.3.pdf

Abstrakti
Suuruuden ekonomia on noussut viime vuosikymmeninä hallitsevaksi yliopiston organisoitumisen periaatteeksi. Se on linjassa managerialismin kanssa, joka tarkoittaa yliopistokontekstissa sitä, että yliopiston johdolle annetaan oikeus ja valta kontrolloida ja säädellä tutkimusta ja opetusta akateemisen yhteisön sijaan, sekä taloudellisen tuottavuuden ja kilpailullisuuden korostumista (esim. Gordon & Whitchurch 2010; Carvalho & Videira 2019; Shepherd 2018). Yliopistojen yhdistymisten ohella suomalaisissa yliopistoissa on toteutettu fuusioita yhdistämällä tieteenaloja suuriksi hallinnollisiksi yksiköiksi, joita edelleen kuitenkin kutsutaan tiedekunniksi. Siten kysymys ei ole vain määrällisestä vaan myös laadullisesta suuruuden ekonomiasta. Tavoitteena on ollut lisätä tiedekuntien tehokkuutta ja vahvistaa yliopistojen asemaa rankingeissa.

Yliopiston sisäisissä fuusioissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, miten hyvän työn tekemisen ja osallisuuden edellytykset on mahdollista säilyttää näissä suurissa yksiköissä, jotka sisältävät monenlaisia tieteenalakulttuureita, arvoja ja toimintalogiikoita. Johtamisen kautta luodaan edellytyksiä akateemisen työn tekemiselle ja osallisuuden kokemiselle yliopistossa.

Tarkastelemme yliopiston johdon näkemyksiä liittyen suuruuden ekonomiaan perustuvaan johtamistapaan, sen etuihin ja haittoihin. Kysymme, miten yliopiston johto ymmärtää yliopistohenkilöstön osallisuuden ja vaikuttamisen tavat ja mahdollisuudet muuttuneessa yliopistossa. Pohdimme, mitä seurauksia näillä ymmärryksillä on.

Esitys pohjautuu vuosina 2021-2022 toteutettavaan Yliopiston muutos ja akateemisen työn tasa-arvot -tutkimushankkeeseen, jossa haastatellaan yliopiston johtoa ja yliopistohenkilöstöä kolmessa suomalaisessa yliopistossa. Tarkastelemme tässä esityksessä alustavia havaintoja yliopistojohdon haastatteluista. Ne sisältävät yhteensä 10 dekaanin ja hallinnollisen johdon haastattelua, jotka edustavat kuutta eri tiedekuntaa näissä kolmessa yliopistossa.