Tampereen Tiivisteteollisuus Oy, TT Gaskets, on pian 80-vuotias perheyritys kolmannessa polvessa. Alallaan Pohjoismaiden johtava yritys työllistää 90 henkeä ja vuosittainen liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa. Tuotanto ja hallinto sijaitsevat Tampereen Jankassa, ja myyntikonttorit Uppsalassa ja Göteborgissa. Yritys toimittaa tuotteitaan kaikkialle maailmaan.
− Kasvusuunnalla ollaan koronasta huolimatta. Päätuotteitamme ovat tiivisteet ja muut teolliset leikkeet. Leikkaamme tasomaisia materiaaleja eri menetelmillä. Meiltä löytyy vesileikkausta, abrasiivista vesileikkausta, laser- ja veitsileikkausta, puristusta, meistausta ja koneistusta. Ihan kaikilla muilla paitsi saksilla leikellään materiaaleja, Niukkala kuvailee.
Innovaatioinsinööri tuo uutta näkökulmaa
Niukkala on työskennellyt yrityksessä jo useita vuosia.
− Olen innovaatioinsinööri, ja pyrin tuomaan tälle aika perinteiselle teollisuudenalalle uutta näkökulmaa, eli miettimään, miten saamme digitaalisia ja fyysisiä älykkäitä tuotteita ja palveluita tähän oheen.
Esimerkiksi Niukkala antaa yrityksen kehittämän ja patentoiman älytiivistekonseptin, jolla pystytään mittaamaan tiivisteen toimintaa asennus- ja käyttövaiheessa.
− Saamme tiivisteet asennettua oikein ja tarkkailemme elinkaarta, jotta tiedämme, milloin ne on syytä vaihtaa. Meillä on myös QR-koodipohjainen varaosien seurantapalvelu, jolla tunnistamme varaosien aitouden ja pystymme seuraamaan niitä ympäri maailman.
Innovaatioinsinöörin toimintakenttä laajenee maaliskuussa perinteisempään tuotesuunnitteluun ja tiivisteasiantuntijuuteen materiaalien osalta.
Tiivisteitä tarvitaan kaikkialla
Asiakaskunta B2B-puolella on laaja ja kokoluokka vaihtelee pienistä ”isä, poika ja pakettiauto” -firmoista miljardiluokan yrityksiin. Tiivisteitä tarvitaan kaikissa ratkaisuissa ja sovelluksissa, joissa käsitellään jotakin väliainetta.
− Palvelemme lähes kaikkia teollisuudenaloja autoteollisuutta lukuun ottamatta. Asiakkaitamme on prosessiteollisuudessa, paperi- ja metsäteollisuudessa sekä öljy- ja kemianteollisuudessa. Tiivisteratkaisujamme on paljon moottori- ja laitevalmistajien isoissa moottoreissa, voimalaitoksissa, meriteollisuudessa ja työkoneissa. Tukkureille teemme tuotteita jälleenmyyntiin.
TT Gaskets tekee myös eristeratkaisuja, mikä on uusi, kasvava markkina. Eristeratkaisujen avulla laitteista saadaan hiljaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja energiatehokkaampia.
TAMKin toinen hanke siivitti mukaan AI-lähettiläs-hankkeeseen
Niukkalan työtehtäviin kuuluu myös harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden ohjaaminen. Tällä hetkellä hän ohjaa diplomityötä ja YAMK-opinnäytetyötä. Sitä kautta yritys päätyi mukaan myös AI-lähettiläs-hankkeeseen oltuaan mukana TAMKin ICT4N-hankkeessa, jossa pyrittiin työllistämään kansainvälisiä ICT-osaajia.
− Meillä oli keväällä 2021 TAMKista bangladeshilainen harjoittelija. Keskustelin hänen ohjaavan opettajansa kanssa myös tulevaisuuden tekoälytarpeistamme. Opettaja vinkkasi käynnistymässä olevasta AI-lähettiläs-hankkeesta, ja siitä lähdimme mukaan. Nyt on kehittynyt ideoita ja ajatuksia siitä, mihin tekoälyä voitaisiin meillä aluksi hyödyntää. Lähes kaikkeenhan sitä voi käyttää, mutta on hyvä miettiä, missä se on järkevintä ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle.
Tekoäly avuksi materiaalinhallintaan
Niukkala taustoittaa, että tarve lähti anturihankkeesta.
− Kun keräämme dataa tiivisteen anturien toiminnasta pitkällä aikavälillä, siihen liittyy datan käsittelyä ja data-analytiikkaa. Tarvitsemme tekoälyä käsittelemään sitä tietomassaa, jonka avulla tiedämme, milloin tiiviste on pettämässä ja mikä on normaalia käytöstä.
Hankkeen aikana Niukkalalle on selvinnyt, mihin muuhun tekoälyä voi käyttää nopeasti.
− Anturidatan käsittely on vielä tulevaisuuden juttu, mutta totesimme, että materiaalinhallinta on meille äärimmäisen tärkeää jo nyt. Meillä on 3500 materiaalinimikettä varastossa ja niihin on sidottu miljoonia euroja pääomaa. Muutoin emme pysty asiakkaita palvelemaan, koska tilauskantaa on 3–4 viikkoa eteenpäin ja materiaalien toimitusaika puolestaan 2–6 kuukautta. Meidän pitää pystyä ennakoimaan ja varastoimaan materiaalia, Niukkala painottaa.
AI-lähettiläs pyrkii nyt kehittämään ja ennustamaan materiaalitarpeita tekoälyn avulla.
− Katsomme, mitä dataa meillä on nyt ja mitä pitää kerätä lisää. Pystymme kehittämään tähän tekoälysovellusta ja tekemään päätelmiä siitä, mikä materiaalien tarve voisi olla. Toivottavasti voisimme näin vähentää varaston arvoa, ja samalla parantaa toimitusvarmuutta ilman ainepulaa.
Askel askeleelta eteenpäin
Niukkala kertoo, että meneillään on esiselvitysvaihe: suunnitelmia on alustavasti hahmoteltu, kerätty dataa ja mietitty, millaisella materiaalikattauksella lähdetään liikkeelle. Kaikkia tuhansia materiaalinimikkeitä ei valita mukaan, vaan kymmenen menekiltään suurinta.
− Keräämme niistä dataa alkuvuodesta ja katsomme, millaisia ennusteita pystymme rakentamaan. Olemme osallistumassa Reverse Engineering Solver X -tapahtumaan tällä keissillä, johon saamme toivottavasti ratkaisuehdotuksia osallistuvilta yrityksiltä. Lisäksi saimme muuta kautta yhteyden kahteen tekoälyalalla olevaan yritykseen, jotka ovat myös potentiaalisia yhteistyökumppaneita.
Tekoälykynnys on madaltanut: ”Pitkästä tavarasta ei tarvitse lähteä vääntämään”
Niukkala on tyytyväinen siitä, että yritys lähti mukaan hankkeeseen.
− Kyllä tämä on madaltanut kynnystä tekoälyyn lähtemiseen. Minulle on hyvin selvinnyt se, mitä tekoäly oikeasti on. Aika vähän se loppupeleissä vaatii panostuksia yritykseltä; tietenkin datan keruu ja käsittely vaatii resursseja, mutta varsinainen tekoälyalgoritmi ja sen käyttö on aika kevyttä.
Hän muistuttaa, että maailma on täynnä algoritmeja eikä tekoälyä tarvitse pelätä.
− Voimme ottaa jonkin suurin piirtein samaan käyttötarkoitukseen kehitetyn, ja sitten räätälöidä sitä omiin tarpeisiimme. Pitkästä tavarasta ei tarvitse lähteä vääntämään. Esimerkiksi Google tekee tekoälyalgoritmeja isolla rahalla ja antaa niitä käyttöön ilmaiseksi. Tekoäly ei ole peikko itselle ja olen pystynyt perustelemaan sen käyttöä ja luotettavuutta myös muille. Reunaehtonsa on tietenkin silläkin; ihan kaikkeen sitä ei pysty soveltamaan ja pitää ymmärtää, mitä on tekemässä ja mihin halutaan ratkaisua.
Hanketiimi on kysynyt oikeita kysymyksiä
Niukkala kehuu TAMKin ja Turun yliopiston asiantuntijoita.
− Olen saanut heiltä hyvin tukea. Sparraussessioissa he ovat osanneet kysyä juuri oikeita kysymyksiä ja saaneet sanaisen arkkuni aukenemaan. Olemme avanneet meidän keissiä, ja sitä, mitä siihen vaaditaan. He ovat antaneet konkreettisia vinkkejä aloittamiseen. Olen osallistunut kaikkiin tapahtumiin, mutten ole vielä verkostoitunut muiden AI-lähettiläiden kanssa.
Kollegoilta ja johdolta Niukkala on saanut positiivista palautetta.
− Toistaiseksi meillä hyödynnetään aika vähän kertyvää dataa, joten tähän on selkeä tarve. On hyvä, kun alamme tehdä jotain ja saamme onnistumisia, joita voimme hyödyntää muuallakin. Tämä projekti liittyy tulossa olevaan toiminnanohjausjärjestelmän päivitykseenkin. Nykyinen järjestelmämme ei kerää kaikkea tarvitsemaamme dataa.
Onnistumisten kautta into lisääntyy ja ymmärrys kasvaa
Niukkala kehottaa tulevia AI-lähettiläitä mukaan avoimin mielin ja valitsemaan merkityksellisen kehitysprojektin, jossa on selkeät tavoitteet ja mahdollisuudet onnistua. Hänen mukaansa tekoälyinnostus laantuu, jos projekti epäonnistuu liian epäselvän kehitystehtävän takia.
− Kannattaa miettiä useampia vaihtoehtoja, joista sitten haarukoituu se oma kehitystehtävä. Sopivan kokoinen keissi on sellainen, joka on onnistuessaan yritykselle merkittävä, mutta jonka pystyy palastelemaan pieniin osiin ja ottamaan hallitusti käyttöön. Meillä löytyi tähän juuri sopiva kehitysaihe, sillä valtaosa yrityksen kuluista tulee materiaalikustannuksista. Jos pystymme pienentämään niitä data-analytiikan ja tekoälyn avulla, sillä on merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen.
Lisätiedot:
Smart Engineer
Jaakko Niukkala
Tuoteinnovaatiot, älykkäät ratkaisut
TT-Gaskets Oy
jaakko.niukkala@tt-gaskets.fi, 044 7625 063
Yrityksen verkkosivut https://tt-gaskets.fi/
Kuva: Matti Alasuvanto
Teksti: Hanna Ylli