Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö on hankkeille kullanarvoista. Solitan tutkimustoimintaa johtava, pitkään IT-alalla ja korkeakoulumaailmassa toiminut Manu Setälä pitää tämän tyyppistä osallistumista hankkeisiin hyödyllisenä.
– Solita on upea organisaatio: olemme konsulttitalo, joka oikeasti tekee tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Yksi osa työtäni ovat tutkimukselliset yliopistoprojektit ja korkeakouluyhteistyö. Sen takia olen tässä Yhtä-hankkeessakin mukana ja muutoinkin tehnyt yhteistyötä TAMKin kanssa muun muassa opiskelijaprojekteissa, Setälä sanoo.
Yritysten ja korkeakoulujen aitoa yhteistyötä
Hanketapahtumissa on kerrottu aikaansaadusta kehitystyöstä ja siitä, mitä mahdollisuuksia yrityksillä on käyttää Tampereen kaupungin ekosysteemidataa. Hanketoimijat ovat ylläpitäneet datan parissa toimivien yritysten ja tahojen välisiä verkostoja ja kontaktien kätilöintiä yritysten toiveesta.
– Tämä on sellaista aitoa yhteistyötä, mitä voimme ammattikorkeakouluna tarjota yrityksille. Osallistuvat yritykset on pidetty tietoisina siitä, mitä Tampereen kaupungin kanssa dataekosysteemin osalta tehdään tai mitä on sovittu. Yritysyhteistyö myös osaltaan auttaa maadoittamaan esimerkiksi opetusta konkreettisesti palvelemaan työelämän tarpeita. Tällainen ketteryys on juuri ammattikorkeakoulun toiminnan ytimessä, sanoo teollisuusteknologian lehtori Ossi Nykänen.
Manu Setälä on osallistunut hankkeen työpajoihin, joissa yritykset ovat kuulleet enemmän kaupungin datoista ja niiden mahdollisuuksista.
– Se on sellainen vaikuttamisen paikka. Keskustelut, joita hankkeessa on käyty hanketoimijoiden ja osallistuvien yritysten kesken, ovat olleet hyviä. Olen niistä itsekin hyötynyt, ja samalla nähnyt sitä kaupungin tilannetta ja mitä dataa siellä voisi olla tarjolla. Se, mikä jäi vähän vieraaksi, on mahdollisuus hyödyntää ratikkadataa, mikä meilläkin on tarkoituksena. Vaikka itse data kertyy Tampereen alueelta, niin datan hallinta on muualla, mikä on hidastanut prosessia.
Playbookin tavoitetta hän pitää hyvänä.
– Hankkeessa tehtävä playbook näyttää siltä, että siitä voisi tulla hyväkin käsikirja siihen, miten niitä datoja voidaan käyttää, Setälä sanoo.
Kansainvälisellä Solitalla on monipuolinen asiakaskunta
Solita on 29 vuotta toiminut kansainvälinen teknologia- ja data-alan kasvuyritys, jonka liikevaihto on 250 miljoonaa euroa. Toimintaa on 10 maassa ja henkilöstöä noin 2200. Solita tekee dataan liittyvää konsultointia sekä räätälöityä kehitystä ja ohjelmistoratkaisuja, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnalle tai yrityksille. Vasta viime vuosina data on mennyt ohjelmistokehityksen ohi.
– Meillä on monipuolinen asiakaskunta: sekä julkishallintoa että yksityisiä yrityksiä. Tärkeimmät toimialat ovat teollisuus, liikenne, terveys, talous sekä puolustusteollisuus, Setälä kuvailee.
Solitalla on perinteisesti vahva terveysalan ohjelmisto-osaaminen.
– Teemme yhteiskunnalle ja yrityksille hyvinkin tärkeitä ohjelmistoratkaisuja paikkoihin, joissa valmiit tuotteet tai tuoteperheet eivät toimi. Esimerkiksi Koronavilkku oli Solitan tuottama.
Solitan omasta akatemiasta valmistuu osaajia
Solitalla on oma Talent Academy, jossa koulutetaan data-ammattilaisia yrityksen tarpeisiin pari kertaa vuodessa Suomessa ja ulkomailla. Akatemialaiset valitaan jo töihinottovaiheessa ja hyvin pieni prosentti hakijoista pääsee sisälle. Akatemioita on erilaisia, mm. data-akatemia sekä arkkitehti- ja design-akatemia. 4–8 viikon pituinen akatemia on suunnattu alan vaihtajille ja uransa alussa oleville, mutta akatemiaan tulevilla pitää olla hyvät lähtötiedot ja osaamisen taso.
Datainsinööri Jaakko Leppiniemi on valmistunut Tampereen yliopiston tietojohtamisen koulutusohjelmasta, käynyt Solitan data-akatemian ja aloittanut solitalaisena parisen vuotta sitten. Tietokantojen ja tietoputkien parissa töitä tekevän Leppiniemen mielestä data-akatemia toimii kattavana perehdyttämisjaksona uusille solitalaisille.
– Data-akatemiassa perehdytään Solitan työkaluihin ja toimintatapoihin, datan ja projektien hallintaan, analytiikkaan ja integraatioihin sekä konsulttina toimimisen käytäntöihin. Akatemia-aikana kullekin osallistujalle löytyy oma projekti ja asiakkuus. Itse olin valmis hyppäämään sen jälkeen suoraan käytännön hommiin, Leppiniemi kertoo.
– Akatemia täydentää hyvin ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetusta, ja siellä tehdään haastaviakin harjoitustöitä niillä välineillä, joita me yleisesti käytämme. Akatemian sisältö voisi ihan hyvin olla jo ammattikorkeakoulujen opetusohjelmassakin, Setälä pohtii.
Vaikka yliopisto on ensisijaisesti akateeminen, Leppiniemi laajentaisi tämän koskemaan myös yliopistoja.
– Teknillisessä yliopistossa on normaalia, että opiskellaan käytännön taitoja, kuten koodaamista, mutta datapuolen tekniikat ovat jääneet vähän vähemmälle – mielestäni liian vähälle siihen nähden, kuinka paljon tietojohtamiselta valmistuvia työllistyy data-asiantuntijoiksi. Olisin tykännyt opiskella akatemiassa läpikäytyjä asioita jo yliopistossa. On tavallaan hassu ristiriita, että opiskellaan teoreettisia taitoja ja konsepteja, joita jossain myöhemmässä vaiheessa johtavissa asemissa voi tarvita. Ensimmäiseen työhön vaadittavia käytännön taitoja ei ole niin paljoa, Leppiniemi toteaa.
Hankkeissa saa uutta tietoa nopeammin ja verkostotkin karttuvat
Setälällä on kokemusta hanke- ja tapahtumayhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Hän kiittää yhteistä tekemistä toimivaksi, mutta toteaa myös, että joillekin yrityksille hankkeisiin osallistuminen voi olla enimmäkseen yhteiskuntavastuullista osallistumista.
– Ainahan näissä on se, että miten yritys sitten keksii niitä asioita, jotka mätsäävät tekemiseen ja siihen, mitä se pystyy saamaan itselleen. Saattaa olla, että joillakin yrityksillä osallistuminen ei ole kovin itsekästä vaan pyritään osoittamaan, että osallistutaan yrityksenä ympäröivän yhteiskunnan kannalta oleellisiin asioihin.
Setälän mukaan pääsääntöisesti hankkeista saa 1–2 uutta kontaktia.
– Toki olen tiennyt jo ennestään joitain asioita, joita ei ole tarvinnut kaivaa. Uusia tietoja olen pystynyt löytämään nopeammin verkostojen ansiosta. Välillä on oleellista tietää, mitä tietoa voi löytää mistäkin. Jos ei tiedä, mitä ei tiedä, niin ei tiedä, mistä on jäänyt paitsi. Se on aika oleellista, vaikka tietojen arvottaminen onkin hirveän vaikeata, Setälä sanoo.
– Joissakin hankkeissa tulee hyvinkin vahvaa yritysten välistä yhteistyötä. Yhtä-hankkeessa on ollut muutamia meille jo ennestään tuttuja toimijoita, ja hanke on määrätietoisesti tähdännyt playbookin tekemiseen yhdessä yritysten kanssa.
Korkeakoulut kouluttavat uusia osaajia, mutta Setälä arvostaa kovasti myös korkeakoulujen kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä: tietoa, osaamista ja resursseja.
– Oma mielipiteeni on, että emme halua pelkästään itsellemme tulevaa julkisrahoitteista hanketta vaan haluamme aina mukaan yliopiston tai tutkijayhteisön. Solita osaa käyttää tutkijoita aika paljon paremmin kuin moni muu yritys. Hyödymme siitä, että tutkijoilla on pääsy akateemisiin kirjallisuuskantoihin. He pystyvät tuottamaan nopeasti erilaisia selvityksiä täysin toisista lähtökohdista kuin yritykset.
Setälä antaa esimerkkinä Business Finlandin co-innovation -rahoitukset, joissa syntyy usein suoria kontakteja tutkijoihin.
– Jos siinä on kansainvälistä yhteistyötä, korkeakoulut saavat tyypillisesti 80 prosenttia rahoituksesta suoraan. Se tarkoittaa sitä, että osallistuville yrityksille yliopistojen tekemä tärkeä työ on lähes ilmaista. Korkeakoulut saavat puolestaan työelämälähtöistä käytännön tietoa ja auttavat ratkomaan oikeita ongelmia, eli hanketyö on monin tavoin hyödyllistä yhteistyötä.
Tutkimustiedosta voi myös nousta tulevaisuutta ennakoivia hiljaisia signaaleja.
– Akateeminen tieto on yleensä tietoa, joka tulee käyttöön 2–3 vuoden päästä. Se on pikkuisen kauempana kuin meidän oma näkemyksemme, mutta sieltä saa usein yrityksen kannalta arvokasta hiljaista signaalia, että mitä voi olla tulossa tai mikä voisi olla mahdollista.
Lue Solitan verkkosivuilta Jaakon kokemuksia data-akatemiasta: Jump start to my career in Solita Data Academy – Solita
Solitan verkkosivut: Impact that lasts – Solita
Lisätiedot:
Manu Setälä
Head of Research | Solita
050 557 7910, manu.setala@solita.fi
Jaakko Leppiniemi
Data Engineer | Solita
044 555 2919, jaakko.leppiniemi@solita.fi
Teksti: Hanna Ylli
Pääkuva: Adobe Stock
Henkilökuvat: Solita Oy